Garderobi -hanke haastaa kuluttajia harkitsemaan

Vieraskynä —  18.3.2015

Kirjoittajat Viivi Maskulin, Outi Mehto ja Mikael Rossin opiskelevat  Helsingin yliopistossa. He tekivät yhteistyötä Marttaliiton, Marthaförbundetin ja heidän Garderobi-hankkeen kanssa. (Rahapaja blogikirjoitus 3/8)

Lähes jokaiselle on tuttua, että vaatekaapit pursuavat vaatteita, mutta silti mitään päälle pantavaa ei löydy. Vaatteet ovat usein edullisia ja määrä korvaa laadun: heräteostoksia ja alennuslöytöjä kertyy kaappiin vaikka käyttöä niille ei välttämättä olisi. Kun vaatteesta halutaan eroon, sen seuraava sijoituspaikka on liian usein kaatopaikka. Vaatekaapeissamme piilee siis rahaa, ympäristöä ja hermoja kuluttava ilmiö, jolle tulisi tehdä jotain!

Tähän ongelmaan pureutuen toteutimme yhteistyössä Marttaliiton, Marthaförbundetin ja heidän Garderobi-hankkeensa kanssa Helsingin yliopiston Rahapajassa toiminnallisen työpajan. Garderobi-hankeen yksi tärkein teema on, korjaamisen ja kierrättämisen lisäksi, haastaa kuluttajia harkitsemaan. Aloitimmekin siis työpajan havainnollistavalla ryhmätehtävällä, jossa arvioitiin pyykkikoriin 10 kg tekstiilejä. Se vastaa tekstiilijätteen määrää, joka kertyy jokaista suomalaista kohden vuodessa. Tavoitteenamme oli konkretisoida valtava tekstiilijätteen määrä ja nostaa esiin harkitsemisen merkitys sekä se, kuinka paljon materiaalia ja rahaa jätevuoressa on kiinni.

Garderobi-hankkeen tavoite on lisätä kuluttajien tietoisuutta tekstiileistä sekä erityisesti vaatteiden kulutuksesta ja alkuperästä, sillä vaatteita valmistetaan tällä hetkellä jopa yhdeksänkertaisesti niiden kulutukseen nähden ja usein tuotantoon liittyy ihmisoikeuksia sekä ympäristöä vaarantavia tekijöitä. Näihin kysymyksiin pureuduimme vaatteiden tuotannon ja kulutuksen numeroihin keskittyvässä tietovisassa: Kuinka monta litraa vettä kuluu yksien farkkujen valmistamiseen? Uskomattomat 10 850 litraa. Tämä ja moni muu fakta herätti osallistujissa paljon keskustelua, ihmetystä ja tunteita.

Kukin kuluttaja voi vähentää oman taloutensa menoja kestävillä valinnoilla sekä tekstiilejä oikein huoltamalla– eli toimimalla teoreettisesta näkökulmasta rationaalisesti. Vallalla olevia kulutustottumuksia on kuitenkin vaikea nähdä rationaalisuuden valossa: huonolaatuisia ja halpoja vaatteita, jotka eivät aina kestä edes pesukonetta, ostetaan usein ja paljon, koska sillä kyseisellä hetkellä säästetään aikaa ja rahaa.Vaikka kiireisessä arjessa voi tuntua, että tiedon hankinta ja vaihtoehtojen punnitseminen vie liikaa aikaa ja energiaa, on tärkeää pysähtyä ajattelemaan, että harkittu ostos säästää pitkällä aikavälillä molempia resursseja, aikaa sekä rahaa.

Viime aikoina, mm. Sitran toimesta, on nostettu esiin uutta talousmallia, kiertotaloutta. Näämme paljon samankaltaisuutta Garderobi-hankkeen teemojen sekä kiertotalousmallin kesken. Kiertotalous painottaa, sekä yritysten että kotitalouksien kohdalla, kierrättämisen lisäksi tuotteiden käytettävyyttä ja arvon säilymistä. Kun harkitsee vaatetta hankkiessa sen monikäyttöisyyden, huoltamisen ja korjaamisen mahdollisuuksia, vaatteen arvo säilyy pidempään. Ja näin sen kierrättäminen uudelle käyttäjälle tai uuteen tarkoitukseen, kaatopaikan sijaan, helpottuu!

Garderobi_Martat


Julkaisimme maaliskuussa 2015 Rahapajaa toteuttaneiden opiskelijoiden kirjoituksia. He suorittivat kuluttajaekonomian opintojaksoa ”Kotitalouden voimavarat” ja edustavat eri oppineita eri puolilta Helsingin yliopistoa. Kirjoituksissa opiskelijat kertovat työpajoista, jotka he järjestivät yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Kaikki Rahapaja-blogisarjassa julkaistut artikkelit:

2 responses to Garderobi -hanke haastaa kuluttajia harkitsemaan

  1. 

    Olin mukana toteuttamassa Marttojen Garderobi-aiheista pajaa. Yhteistyö kuluttajaekonomiopiskelijoiden kanssa sujui mukavasti samoin kuin pajapäiväkin. Työpajamme oli vierailijoiden mielestä kiinnostava ja siellä syntyi hyvää keskustelua ja pohdintaa. Tietyn pyykkimäärän arvioiminen pyykkikoriin oli hyvä osallistava tehtävä.

    Tykkää

  2. 
    Karita Koskelainen 25.3.2015 14:41

    Kiitos mielekkäästä yhteistyöstä! Pajapäivän suunnittelu ja toteutus sujui hyvin ja tuotti vierailijoidemme keskuudessa hedelmällistä keskustelua ja herätti heidät oikeasti pohtimaan omaa tekstiilin kulutustaan. Oli harmi, että aika oli niin rajattu, koska vierailijat olisivat selkeästi halunneet pohtia asiaa enemmänkin. Mielestämme onnistuimme toteuttamaan Garderobi-pajan niin pedagogisesti kuin sisällöllisestikin!

    Tykkää