Archives For heinäkuu 2015

Talouskasvatusta on painotettava kouluissa yhä enemmän. Tästä lähtökohdasta kaikki ovat yhtä mieltä. Toinen juttu onkin sitten se, kuka opettaa ja millä tavalla. Saksassa on käynnistetty keskustelu siitä, pitäisikö ulkopuolisen riippumattoman tahon arvioida rahoituspalveluyritysten jakamaa aineistoa, jota oppitunneilla käytetään. Mainonnan ja oppimateriaalin raja voi olla häilyvä. Opettajat tarvitsevat myös tukea tehtävässään, joten aineiston puolueeton tarkastelu voisi saksalaisen Lobbykontroll -yhdistyksen mukaan olla tarpeen. Myös OECD linjaa, että ulkopuolisen opetuksen taso ja puolueettomuus on varmistettava esimerkiksi laatumerkkejä ja riippumatonta arviointia käyttämällä. Mutta varmistavatko laatukriteerit ja monitoroinnit oppilaan oppimisen ja sen, että opetus ei luisu mainonnaksi?

Suomessa suuntaviivat yritysten roolista kouluissa ovat muotoutuneet pitkän keskustelun tuloksena. Tavoitteena on asiantuntemuksen jakaminen yritysten edustajien yksinpuhelun sijaan. Opettajat rohkaisevat oppilaita kysymään ja kyseenalaistamaan. Yhä enemmän on siirrytty digitaalisiin aineistoihin ja peleihin, jotka on suunniteltu eri sidosryhmien yhteistyönä niin, että lopputulos on innostava ja tasapainoinen. Voimme olla mallina monessa asiassa.

Opetuksessa tulisi vielä enemmän hyödyntää tiedon kytkemistä oppilaiden omaan käyttäytymiseen ja asenteisiin. Talouslukutaitoa vahvistamalla voidaan vaikuttaa siihen, että kuluttajan toimintatavat muuttuvat ja päätökset lisäävät hyvinvointia. Koulutuksessa onkin painotettava myös sitä, että opitaan tunnistamaan psykologisia käyttäytymismalleja: miten välittömästi saatu raha on houkuttelevampi kuin myöhemmin luvattu hieman suurempi summa? Miten omaa osaamista ja omaisuutta on tapana yliarvioida? Brasiliassa on ilmeisesti ensimmäisenä maailmassa sisällytetty talouslukutaito-ohjelmaan perustietoa siitä, miten psykologiset tekijät vaikuttavat päätöksiin. Tehtävien välissä on tietoiskuja esimerkiksi luottokorteista tyyliin “Kortilla tai sekillä maksaminen lisää kulutusta enemmän kuin käteisen käyttäminen – tämä on vahvistettu useissa tutkimuksissa. Näyttäisi siltä, että käteisellä maksaminen ja rahan vähenemisen näkeminen on tuskallisempaa kuin luotto- tai pankkikortin käyttäminen. Siispä, poissa silmistä, poissa mielestä.” [vapaa suomennos]

Digitaalisuus, hallitusohjelmassa mainittu kokeilukulttuuri ja Suomen hyvät yhteistyöverkostot voisivat mahdollistaa Brasilian mallin mukaisen, mutta digitaalisuuden etuja hyödyntävän oppimateriaalin kehittämisen.

Artikkelin kirjoittaja Anja Peltonen toimii kansainvälisten kuluttaja-asioiden johtajana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa.

Hyödyllisiä linkkejä:

Improving financial education effectiveness through behavioural economics: OECD key findings and way forward, 2013.

Koulujen ja oppilaitosten sekä yritysten ja yhteisöjen välinen yhteistyö, markkinointi ja sponsorointi, 2014.

Koulusponsorointi ja muu markkinointi kouluissa, 1997.

Young people and money. A tool kit and resource for those working with young people.

Nuorelle älylaitteet kuuluvat elämään niin sosiaalisissa suhteissa, ostoksilla kuin opiskelussakin. Teini-iässä käsitteellinen ajattelu kehittyy, mikä johtaa yhä itsenäisempään ja kriittisempään toimintaan kuluttajana ja myös älylaitteiden käyttäjänä. Älylaitteisiin liittyvät vastuukysymykset omaksutaan helposti, koska eettiset pohdinnat ja arvokysymykset kiinnostavat nuorta luonnostaan.

Vaikka nuoret käyttävätkin laitteita itsenäisesti, vastuu on edelleen aikuisilla. Käytön ohjaus muuntuu vähitellen sääntöjen ja estojen maailmasta itsenäisyyteen ja vastuunkantoon. Teini-iässä opetellaan käyttämään ohjatusti erilaisia maksuun tarkoitettuja välineitä. Edelleen voi kuitenkin olla tarpeen asettaa myös teknisiä rajoituksia ja estoja, jotta nuori voi turvallisesti opetella taitoja ja edetä kohti täysi-ikäisen vastuita.

Seuraavassa on lueteltu asioita, joita vanhempien kannattaa miettiä, kun he ohjaavat nuoria käyttämään erilaisia laitteita ja palveluita turvallisesti ja hyvillä mielin.

  1. Mieti yhdessä nuoren kanssa eri älylaitteiden käyttötarkoitusta. Ohjaa nuorta luomaan soveltuva, omien tarpeiden mukainen mediaympäristö.
  2. Valitse nuoren kanssa yhdessä sopiva liittymäsopimus. Kytkekää tarkoituksenmukaiset estot tekstarimaksamiseen, maksullisiin puhelinnumeroihin ja mobiilimaksamiseen (jälkimmäisellä tarkoitetaan netti- tai mobiilikaupoissa tehtävää maksua, joka laskutetaan puhelinlaskussa). Voit edellyttää, että myyjä kertoo estoista ja rajoituksista.
  3. Sovi nuoren kanssa sovellusten tilaamisen/ostamisen säännöt. Tarkista, että oman luottokorttisi numero ei tallennu nuoren käyttämälle laitteelle tai laitteella olevaan sovellukseen eikä jää nuoren käyttöön.
  4. Ole tietoinen peleistä, joita nuori pelaa. Muistuta nuorta, että myös ilmaisissa peleissä on maksullisia lisäominaisuuksia.
  5. Muistuta nuorta, että mobiililaite ja liittymä ovat kuin luottokortti ja niiden käyttö edellyttää vastuullisuutta.
  6. Ohjaa nuorta asettamaan laitteelle suojakoodit ja korosta nuorelle tietoturvaa ja tietosuojaa. Ohjaa varautumaan tilanteeseen, jossa puhelin katoaa.
  7. Ennen ulkomaan matkaa, varmista, että nuori osaa ja muistaa kytkeä datayhteyden pois päältä. Muistuta nuorta, että operaattorin puhelinnumeron on hyvä olla matkalla mukana ongelmatilanteita varten.
  8. Keskustele nuoren kanssa median käytöstä ja ohjaa nuorta toimimaan lain mukaan ja ottamaan huomioon eettiset näkökulmat.
  9. Ohjaa nuorta toimimaan vastuullisena kuluttajana ja hahmottamaan kaiken kuluttamisen vaikutuksia taloudelliseen tilanteeseen.
  10. Etsi yhdessä nuoren kanssa kuluttajatietoa ja ota hänet ongelmatilanteessa mukaan opettelemaan valituksen tekemistä.
  11. Ota puheeksi verkossa ostaminen ja erityisesti ulkomailta ostamiseen liittyvä kuluttajansuoja.
  12. Ohjaa nuorta lukemaan käyttö- ja sopimusehtoja ja minimoimaan mahdolliset tulevat ongelmat ja riskit.
  13. Rohkaise nuorta pohtimaan sosiaalisen paineen vaikutuksia valintoihin ja mielihaluihin.
  14. Arvioi yhdessä nuoren kanssa, minkälaisiin ostoksiin hänellä on alaikäisenä oikeus ja mihin ei.
  15. Keskustelkaa yhdessä nuoren kanssa häntä houkuttelevista palveluista, joiden käytöstä voi syntyä kuluja ja sopikaa niille rajat nuoren käytössä olevien rahojen mukaisesti.
  16. Tunnista ja arvioi yhdessä nuoren kanssa erilaisia markkinoinnin, mainonnan, tuotesijoittelun ja piilomainonnan tapoja ja toimintamalleja.

 

Hyödyllisiä linkkejä:

Edu.fi:n materiaaleja tekijänoikeuksiin.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikön (MEKU) ”Lapset ja media” kasvattajan opas, 2014.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Nuorten akatemian yhteistyössä tuottamat videot ”Mitä sopimuksella sovitaan?” ja ”Kuluttajan oikeudet ja vastuut”.

Koulukinon tuottama media-avain, joka auttaa lapsille ja nuorille soveltuvan mediasisällön valitsemisessa.

Mediakasvattajan kenttäopas peruskouluikäisten vanhemmille.

Mediataitokoulun tietopankki.

Pelastakaa lapset ry:n kännykkäkasvattajan käsikirja, 2010.

Pelastakaa lapset ry:n ”Nettielämä on oikeaa elämää – opas kasvattajalle”, 2011.

Yle-uutiset, 2013. Sosiaalisen median palveluiden ikärajat mietityttävät.

Varhaisnuoret ovat median suurkuluttajia. Alakoulun ylimmillä vuosiluokilla merkittävä osa mobiililaitteen käyttöajasta voi kulua pelaamiseen ja laitteet mielletään ennen kaikkea ajanvietteenä. Älylaite voi olla varhaisnuoren lompakko, verkostoitumisväline ja työkalu läksyjen teossa. Varhaisnuoren aktiivista suuntautumista maailmaan ja tiedonhankintaan kannattaa hyödyntää, kun opetellaan vastuullista älylaitteiden käyttöä. On hyvä harjoitella lähdekritiikkiä, palveluiden luotettavuuden arvioimista ja mainonnanlukutaitoa.  Continue Reading…

Koululaisten ja jopa esikoululaisten mediaympäristö on laaja. Sen muodostumiseen liittyy monia kasvatuksellisia seikkoja, joista turvallinen maksaminen ja kaupallisuus ovat keskeisiä.

Alle kouluikäisen mediaympäristöön on helppo vaikuttaa estojen ja rajoitusten avulla. Niiden asettaminen edellyttää kuitenkin vanhempien valppautta ja toimeliaisuutta. Lapsen kasvaessa korostuu vanhempien vastuu tuntea lapsen ja hänen kaveripiirinsä mediatottumukset. Vanhempien on hyvä yhdessä myyjien kanssa säätää laitteet sellaisiksi, että ne ovat sopivia koululaisten käyttöön. Continue Reading…

Mobiililaitteet ja kaupallinen media ovat mukana lapsen elämässä syntymästä asti. Turvallinen sisältö on nostettu esiin usein, muut mobiilineuvot ovat jääneet vähemmälle. Tässä kirjoituksessa annetaan neuvoja erityisesti estojen asettamiseen ja lapsen ohjaamiseen, jotta yllättäviltä kuluilta vältyttäisiin.

Aikuisen tehtävänä on suojella lasta, mutta myös mahdollistaa lapselle kehittäviä ja hauskoja kokemuksia erilaisten laitteiden ja pelien parissa. Elisan keväällä julkaiseman selvityksen mukaan joka kymmenennellä 3–4-vuotiaalla lapsella on oma tabletti. Nyt tarjotaan erityisesti pienille lapsille suunniteltuja laitteita. Mobiilimaailma on alue, johon ei ole vielä kasvatusperinteitä, joten digitaali-ajan lastenkasvatuksen ja kotikulttuurin perusteet syntyvät nyt. Continue Reading…