Talousosaamista tulee korostaa kouluissa

Vieraskynä —  29.7.2015

Talouskasvatusta on painotettava kouluissa yhä enemmän. Tästä lähtökohdasta kaikki ovat yhtä mieltä. Toinen juttu onkin sitten se, kuka opettaa ja millä tavalla. Saksassa on käynnistetty keskustelu siitä, pitäisikö ulkopuolisen riippumattoman tahon arvioida rahoituspalveluyritysten jakamaa aineistoa, jota oppitunneilla käytetään. Mainonnan ja oppimateriaalin raja voi olla häilyvä. Opettajat tarvitsevat myös tukea tehtävässään, joten aineiston puolueeton tarkastelu voisi saksalaisen Lobbykontroll -yhdistyksen mukaan olla tarpeen. Myös OECD linjaa, että ulkopuolisen opetuksen taso ja puolueettomuus on varmistettava esimerkiksi laatumerkkejä ja riippumatonta arviointia käyttämällä. Mutta varmistavatko laatukriteerit ja monitoroinnit oppilaan oppimisen ja sen, että opetus ei luisu mainonnaksi?

Suomessa suuntaviivat yritysten roolista kouluissa ovat muotoutuneet pitkän keskustelun tuloksena. Tavoitteena on asiantuntemuksen jakaminen yritysten edustajien yksinpuhelun sijaan. Opettajat rohkaisevat oppilaita kysymään ja kyseenalaistamaan. Yhä enemmän on siirrytty digitaalisiin aineistoihin ja peleihin, jotka on suunniteltu eri sidosryhmien yhteistyönä niin, että lopputulos on innostava ja tasapainoinen. Voimme olla mallina monessa asiassa.

Opetuksessa tulisi vielä enemmän hyödyntää tiedon kytkemistä oppilaiden omaan käyttäytymiseen ja asenteisiin. Talouslukutaitoa vahvistamalla voidaan vaikuttaa siihen, että kuluttajan toimintatavat muuttuvat ja päätökset lisäävät hyvinvointia. Koulutuksessa onkin painotettava myös sitä, että opitaan tunnistamaan psykologisia käyttäytymismalleja: miten välittömästi saatu raha on houkuttelevampi kuin myöhemmin luvattu hieman suurempi summa? Miten omaa osaamista ja omaisuutta on tapana yliarvioida? Brasiliassa on ilmeisesti ensimmäisenä maailmassa sisällytetty talouslukutaito-ohjelmaan perustietoa siitä, miten psykologiset tekijät vaikuttavat päätöksiin. Tehtävien välissä on tietoiskuja esimerkiksi luottokorteista tyyliin “Kortilla tai sekillä maksaminen lisää kulutusta enemmän kuin käteisen käyttäminen – tämä on vahvistettu useissa tutkimuksissa. Näyttäisi siltä, että käteisellä maksaminen ja rahan vähenemisen näkeminen on tuskallisempaa kuin luotto- tai pankkikortin käyttäminen. Siispä, poissa silmistä, poissa mielestä.” [vapaa suomennos]

Digitaalisuus, hallitusohjelmassa mainittu kokeilukulttuuri ja Suomen hyvät yhteistyöverkostot voisivat mahdollistaa Brasilian mallin mukaisen, mutta digitaalisuuden etuja hyödyntävän oppimateriaalin kehittämisen.

Artikkelin kirjoittaja Anja Peltonen toimii kansainvälisten kuluttaja-asioiden johtajana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa.

Hyödyllisiä linkkejä:

Improving financial education effectiveness through behavioural economics: OECD key findings and way forward, 2013.

Koulujen ja oppilaitosten sekä yritysten ja yhteisöjen välinen yhteistyö, markkinointi ja sponsorointi, 2014.

Koulusponsorointi ja muu markkinointi kouluissa, 1997.

Young people and money. A tool kit and resource for those working with young people.