Archives For lokakuu 2015

Näet kaupungilla liikkuessasi hienot kengät, jonka tyyppisiä olet jo nähnyt blogeissa ja muotijutuissa. Päätät ostaa samanlaiset. Nappaat älypuhelimella kuvan kengistä ja etsit Googlesta brändin verkkosivut. Sivustolla olevassa virtuaalisessa esittelytilassa kokeilet kenkien sopivuutta omiin asuihisi lisäämällä sen omiin kuviisi. Jaat kuvat sosiaalisessa mediassa ja odotat kommentteja kavereiltasi. Päätät vielä käyttää netissä brändin tarjoamaa kustomointimahdollisuutta. Tämän jälkeen teet tilauksen verkosta, valitset toimituspisteen lähellä asuinpaikkaasi tai suoraan kotiisi ja maksat tilauksen verkkomaksuna. Seuraavana päivänä voit käydä noutamassa kengät tai lähetti tuo ne kotiovellesi. Ostopolun viimeisenä vaiheena voit kirjoittaa hankinnastasi Facebookiin. Brändi vuorostaan alkaa lähestyä sinua muutaman viikon päästä tarjoamalla jotain sinua kiinnostavaa uutuutta, joka ehkä sopii hankkimiesi kenkien kanssa yhteen.

Edellä kuvattuun ostoprosessin hallintaan voi opetus antaa valmiuksia. Ostoprosessin hallintaa tarvitsemme, jotta osaamme jarruttaa, kun esimerkiksi rahat eivät riitä, tai kun haluamme omalla toiminnalla säästää luonnonvaroja tai vaikuttaa vaikkapa globaaliin oikeudenmukaisuuteen.

Ostaminen on paljon enemmän kuin yksittäinen asiakkaan ja kauppiaan välinen maksutapahtuma. Ostaminen on vain yksi etappi matkalla, jota voi kutsua ostopoluksi tai kuluttajan valintojen harkintamatkaksi. Polun voi loikkia hetkessä tai etappien läpikäynti voi kestää vuosia. Riippumatta toteutumisajasta, kuluttajan matkaan kuuluu seuraavat vaiheet:

  • Läsnäolo kaupallisten viestien maailmassa. Meitä kiinnostavia tuotetietoja on kaikkialla jatkuvasti ajan tasaisina ja saamme meille sopivia yksilöllisiä viestejä juuri oikealla hetkellä.
  • Harkinta. Kokoamme tietoa alustavasti brändeistä tai tuotteista, jotka otetaan mukaan varsinaiseen harkintaan. Ostoimpulssimme syntyvät kun surffailemme,ja hakukoneiden tuloksiin brändit voivat vaikuttaa hakukoneoptimoinnin ja -markkinoinnin avulla.
  • Arviointi. Vertailemme brändien ominaisuuksia kerätyn tiedon perusteella sekä arvioimme omaa taloudellista tilannettamme sekä todellisia tarpeitamme. Teemme arvioitamme brändistä kerätyn tiedon perusteella. Tietolähteinä toimivat verkkokaupan tuotesivut. Sivuilta löytyy ostajien tuotearvioita ja suosituksia. Niiden tarkoitus on vakuuttaa meitä kuluttajia. Tuotteita voimme vertailla myös esimerkiksi erilaisten vertailusivustojen kautta.
  • Ostotapahtuma. Valitaan mitä ostetaan, mistä ostetaan, millä ja miten maksetaan ja miten ostos halutaan toimitettavan. Koko ostotapahtuman voimme tehdä verkossa ja noutaa tuotteet myymälästä tai tilata ne postiin tai kotiin kuljetettuna.
  • Kokemus. Reagoimme ostotapahtumaan ja käytämme tuotetta tai brändiä. Voimme myös joutua tekemään kuluttajareklamaation. Ostotapahtumat ovat nykyisin julkisempia, myyjät toivovat kuluttajien kirjoittavan tuotearvioita tai kommentteja kauppiaiden Facebook-sivuille.
  • Uskollisuus. Mietimme kannattaako sama tuote tai brändi valita uudelleen. Myyjät hyötyvät monikanavaisesta ostamisesta. Digitaalisuus antaa myyjälle yhä paremmat välineet siihen, että kuluttaja valitsee saman yrityksen seuraavalla kerralla. Tallentuvat asiakastiedot ja muut big dataan perustuvat työkalut tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden uskollisuuden vahvistamiseen ja lisämyyntiin esimerkiksi kohdistetun jatkomarkkinoinnin avulla.

Ennen digitalisaatiota ostopolun vaiheiden seuraaminen ja niihin vaikuttaminen on ollut kauppiaille hankalaa ja perustunut summittaiseen tietoon kuluttajan käyttäytymisestä. Kauppias on voinut mainostaa lehdissä ja televisiossa, painattaa tuotekatalogeja ja toivoa parasta. Myös kuluttajalle mainonnan havaitseminen ja tunnistaminen on ollut helpompaa. Digitaalisuudella on ollut kaupantekoon valtava vaikutus. Pysyykö kuluttajataitojen opetus mukana tässä muutoksessa. Perinteisen kaupanteon on syrjäyttänyt verkkokauppa, älypuhelimet ja tabletit sekä uudet maksamisen muodot. Kaupasta on tullut monikanavaista.

Miten sinun opetuksesi aktivoi oppilasta hahmottamaan ostopolkuaan?

Ostopolulla tarkoitetaan toimintaa ennen ostopäätöksen syntymistä. Mainostajan näkökulmasta tärkeintä on päästä potentiaalisen kuluttajan ostopolulle mahdollisimman varhain ja usein – tuote tai palvelu halutaan kuluttajan harkintaan.

Mainostaja haluaa tietää, miten ihminen käyttäytyy ja mikä vie ostopolulla eteenpäin. Tiedon avulla mainostajat luovat ihmisen arjen ja median käytön yhteyteen ”kohtaamisia”, joista syntyy vaikuttavia ja miellyttäviä jälkiä sekä positiivinen bränditietoisuus.

Olemmeko me kasvattajina tulleet ajatelleeksi verkkosurffailua, jota tapahtuu koulussa oppitunnin aikana tiedonhaun ja kotitehtävien äärellä. Mikä on opetuksen rooli ostopolulle ohjaajana, kun ostopolulla tarkoitetaan käytännössä kaikkea verkkosurffailua – myös koulussa tapahtuvaa.

Ja voisimmeko kääntää asian hyödyksi? Voisimme tietoisesti opetusta kehittämällä oppia ja opettaa ostopolulla kulkemista – vastuullisena ja aktiivisena kansalaisena, kuluttajana sekä mahdollisesti tulevana yrittäjänä.

OPS 2014 mukaan Tieto- ja viestintätekninen osaaminen karttuu kun koulutyössä harjoitellaan laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden käyttöä ja opetellaan niiden keskeisiä käyttö- ja toimintaperiaatteita. Oppilaita opastetaan käyttämään keskeisiä hakupalveluita, kokeilemaan eri työvälineitä ja tekemään pienimuotoisia tiedonhankintatehtäviä eri aihepiireistä ja itseä kiinnostavista asioista.

On selvää, että monilukutaitoa ei synny, jos laitteita, ohjelmia ja palveluita ei käytetä. Tiedon hakuun liittyen opetuksessa on tärkeää nostaa esille hakupalveluiden toiminnallisuuksien lisäksi se, mitä palveluiden taustalla on markkinoinnin näkökulmasta.

Oletko sinä pohtinut oppilaittesi kanssa esimerkiksi Googlen käytön yhteydessä sitä, miten ihmeessä se voi olla ilmainen. Mistä ilmaiset palvelut saavat resurssinsa toimia? Oletteko ottaneet selvää, miksi kuluttajana saat usein mainoksia niiltä yrityksiltä, joiden sivuilla olet juuri vieraillut?

Tiedonhaun opetukseen kuuluvat myös perustiedot kaupallisuudesta ja kaupallisesta viestinnästä. Tiedonhaun taitoihin kuuluu ymmärrys, että hakupalvelun ylläpitäjä haluaa tietää palvelun käyttäjästä mahdollisimman paljon myydäkseen tiedot eteenpäin. Ei ole mikään salaisuus, että mainostajat ostavat näitä tietoja, koska mainostaja haluaa tehdä päätöksiä, jotka perustuvat oikeaan tietoon kuluttajan käyttäytymisestä.

Jotta ymmärtää median ja bigdatan toimintaa, on tärkeää hahmottaa, että mainostajat haluavat tavoittaa ”oikeat” kuluttajat tuotteelleen yhä uudelleen. Ostopolku vahvistuu, kun samat tiedonhakijat tavoitetaan useasti eri laitteilla ja eri verkkopalveluissa.

Tiedon hakijan kokemus tuntuu siltä, että hän saa ”relevanttia sisältöä” ja miellyttäviä kohtaamisia. Koska kokemukset ovat vaikuttavia, kuluttajalta edellytetään monilukutaitoa – kykyä hahmottaa, milloin häneen yritetään vaikuttaa kaupallisesti.

Samalla kun OPS ohjaa käyttämään tiedonhankinnan opetuksessa ”itseä kiinnostavia asioita”, opettajan on erityisen tärkeää tiedostaa kiinnostavuuden ja ostopolun yhteys ja parhaimmillaan kääntää se mahdollisuudeksi käsitellä kysymystä.

  • Opetuksessa pitäisi kehittää monilukutaitoa, jonka avulla oppilas alkaa itse havaita milloin ja miten häneen pyritään vaikuttamaan ja päättää itse, suostuuko vaikutukselle alttiiksi vai ei.
  • Opetuksen pitää auttaa oppilasta kehittämään keinoja, joilla hän voi tiedostaa omat ostopolkunsa ja säädellä omaan kulutukseen personoituja vaikuttamisen keinoja
  • Media ja mediayhtiöt voisivat tehdä yhteistyötä koulujen kanssa ja kertoa avoimesti tiedonhakuun liittyvien ostopolkujen rakentamisesta. Vuoropuhelulla kuluttajan ja yrityksen välillä on mahdollista saavuttaa monia opetuksen tavoitteita eri oppiaineissa.

Ostopolulla tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, mitä kuluttaja tekee ennen kuin ostopäätös syntyy. Ostopolku voi olla lyhyt tai pitkä riippuen siitä, mitä ostetaan. Pienissä rutiini-ostoksissa se on lyhyt ja harvemmin tehtävissä pitkä. Ennen internetiä ja sosiaalista mediaa kuluttajan ostaminen oli suoraviivaisempaa. Ostopäätöksiin yritettiin vaikuttaa pakkauksilla, lehtimainonnalla ja televisiomainoksilla. Nyt ostohalun herääminen yhdistyy tiedonhallintaan ja viihteeseen. Opetuksen näkökulmasta ostamisen taidot liittyvät monilukutaitoon ja sen kehittymiseen.

Kuluttajan surffailu internetissä tarkoittaa markkinoijalle kuluttajan astumista ostopolulle. Ostopolun tallaajasta mainostaja haluaa tietää mahdollisimman paljon – muun muassa millaisia pohdintoja ja kohtaamisia kuluttajan ostopolun varrelle kertyy. Ne ovat niitä kohtaamisia, joissa kuluttajalta edellytetään monilukutaitoa – kykyä hahmottaa, milloin häneen yritetään vaikuttaa kaupallisesti. Sisältömarkkinoinnin aikakautena se ei ole helppoa.

Vaikka kuluttaja surffaisi tiedon valtatiellä poukkoillen, mainostaja pystyy dataseurannan avulla paikantamaan kohdat, joissa voi vaikuttaa. Opetuksessa pitäisi kehittää monilukutaitoa, jonka avulla oppilas alkaa itse havaita näitä vaikuttamisen paikkoja ja päättää itse, suostuuko vaikutukselle alttiiksi vai ei.

Oppilasta pitää auttaa kehittämään keinoja, joilla hän voi vastustaa omaan kulutukseen personoituja vaikuttamisen keinoja. Oppilaiden on tärkeää saada tietoa siitä, että mainostajat voivat selailuhistorian mukaan päätellä, miten ihminen eri ostopolun vaiheissa käyttäytyy ja mikä häntä motivoi.

Tunnetaidot ovat tämän päivän tiedonhallinnassa yhä tärkeämpiä. Mainostajat pyrkivät tunnistamaan ja paikantamaan kuluttajan emootiot. Siksi on opittava yhä tietoisemmaksi omista tunteista ja omasta tavasta tehdä päätöksiä, toimiiko tunteella vai järjellä? Itsetuntemuksen kautta voi ehkä paremmin tunnistaa itselle personoidut kaupalliset ratkaisuehdotukset ja niihin kätketyt tehoavat täkyt.

Kuluttajan ostopolun tunnistaakseen markkinoija pyrkii saamaan kokonaisvaltaisen ja syvällisen näkemyksen kuluttajasta – hänen arjestaan, ihanteistaan ja toiminnastaan. Markkinoija haluaa tietää, seuraammeko me mainontaa, minkä tyyppinen kaupallinen aineisto meitä kiinnostaa, missä kanavissa, asioimmeko kivijalka- vai verkkokaupassa? Kuluttajakasvatuksen oppi ostopolulla kulkemiseen perustuu ajatukseen: tunne ostomaastosi, sen maamerkit, vaikuttamisen paikat ja itsesi polulla kulkijana. Opetuksessa pitää pystyä havainnollistamaan, miten vaikuttaminen tapahtuu ongelmanratkaisutilanteissa, kosketuspinnoilla ostopolun eri vaiheissa.

Miten ostopolulla kulkemista voi opettaa? Siinä on paljon kehitettävää. Kun puhutaan polulla kulkemisesta, voisiko suunnistuksen opettamisesta löytyä pedagoginen idea?

Opetuksen eteneminen voisi tapahtua seuraavasti suunnistuksen termejä mukaillen:
Opetuksen MITÄ-vaiheessa käytetään ”viuhkasuunnistusta”, jossa tutkitaan yksinkertaisia lyhyitä ostopolkuja. Tämä sopii hyvin alakoululaiselle kaupallisen ympäristön hahmottamiseen. Esimerkki oppimistehtävästä.

MITEN-vaiheessa, siirrymme ”reittisuunnistukseen”, jossa ostopolut ovat edelleen yksinkertaisia. Teemme harjoituksia jonkin tietyn tavaran tai palvelun hankkimisesta. Tutkitaan miten syntyy tarve syntyy ja miten se tunnistetaan, harjoitellaan tunnistamaan mainontaa. Harjoitellaan hankkimaan tietoa opettajan rajaamista lähteistä, vertaillaan tarjolla olevia vaihtoehtoja. Käydään läpi ostospaikan valinnan merkitystä sekä arvioidaan, onko tuotteeseen varaa. Lopulta pohditaan ostopäätöstä ja sen vaikutuksia laajemmin. Esimerkki oppimistehtävästä.

MIKSI-vaiheessa voidaan lopulta siirtyä ostopolulle ”kartan ja kompassin kanssa”. Siinä on kysymys laajasta tiedonhankinnasta ja käytettävistä välineistä, jolloin hahmotetaan koko ostamisen maasto, josta tulee etsiä kaupallisen vaikuttamisen maamerkkejä, sisältömainonnan kustantajia, käyttää erilaisia maksutapoja, arvioida tietosuojaa jne. Esimerkki oppimistehtävästä.