Oppia ostopolulle osa kaksi

Ostopolulla tarkoitetaan toimintaa ennen ostopäätöksen syntymistä. Mainostajan näkökulmasta tärkeintä on päästä potentiaalisen kuluttajan ostopolulle mahdollisimman varhain ja usein – tuote tai palvelu halutaan kuluttajan harkintaan.

Mainostaja haluaa tietää, miten ihminen käyttäytyy ja mikä vie ostopolulla eteenpäin. Tiedon avulla mainostajat luovat ihmisen arjen ja median käytön yhteyteen ”kohtaamisia”, joista syntyy vaikuttavia ja miellyttäviä jälkiä sekä positiivinen bränditietoisuus.

Olemmeko me kasvattajina tulleet ajatelleeksi verkkosurffailua, jota tapahtuu koulussa oppitunnin aikana tiedonhaun ja kotitehtävien äärellä. Mikä on opetuksen rooli ostopolulle ohjaajana, kun ostopolulla tarkoitetaan käytännössä kaikkea verkkosurffailua – myös koulussa tapahtuvaa.

Ja voisimmeko kääntää asian hyödyksi? Voisimme tietoisesti opetusta kehittämällä oppia ja opettaa ostopolulla kulkemista – vastuullisena ja aktiivisena kansalaisena, kuluttajana sekä mahdollisesti tulevana yrittäjänä.

OPS 2014 mukaan Tieto- ja viestintätekninen osaaminen karttuu kun koulutyössä harjoitellaan laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden käyttöä ja opetellaan niiden keskeisiä käyttö- ja toimintaperiaatteita. Oppilaita opastetaan käyttämään keskeisiä hakupalveluita, kokeilemaan eri työvälineitä ja tekemään pienimuotoisia tiedonhankintatehtäviä eri aihepiireistä ja itseä kiinnostavista asioista.

On selvää, että monilukutaitoa ei synny, jos laitteita, ohjelmia ja palveluita ei käytetä. Tiedon hakuun liittyen opetuksessa on tärkeää nostaa esille hakupalveluiden toiminnallisuuksien lisäksi se, mitä palveluiden taustalla on markkinoinnin näkökulmasta.

Oletko sinä pohtinut oppilaittesi kanssa esimerkiksi Googlen käytön yhteydessä sitä, miten ihmeessä se voi olla ilmainen. Mistä ilmaiset palvelut saavat resurssinsa toimia? Oletteko ottaneet selvää, miksi kuluttajana saat usein mainoksia niiltä yrityksiltä, joiden sivuilla olet juuri vieraillut?

Tiedonhaun opetukseen kuuluvat myös perustiedot kaupallisuudesta ja kaupallisesta viestinnästä. Tiedonhaun taitoihin kuuluu ymmärrys, että hakupalvelun ylläpitäjä haluaa tietää palvelun käyttäjästä mahdollisimman paljon myydäkseen tiedot eteenpäin. Ei ole mikään salaisuus, että mainostajat ostavat näitä tietoja, koska mainostaja haluaa tehdä päätöksiä, jotka perustuvat oikeaan tietoon kuluttajan käyttäytymisestä.

Jotta ymmärtää median ja bigdatan toimintaa, on tärkeää hahmottaa, että mainostajat haluavat tavoittaa ”oikeat” kuluttajat tuotteelleen yhä uudelleen. Ostopolku vahvistuu, kun samat tiedonhakijat tavoitetaan useasti eri laitteilla ja eri verkkopalveluissa.

Tiedon hakijan kokemus tuntuu siltä, että hän saa ”relevanttia sisältöä” ja miellyttäviä kohtaamisia. Koska kokemukset ovat vaikuttavia, kuluttajalta edellytetään monilukutaitoa – kykyä hahmottaa, milloin häneen yritetään vaikuttaa kaupallisesti.

Samalla kun OPS ohjaa käyttämään tiedonhankinnan opetuksessa ”itseä kiinnostavia asioita”, opettajan on erityisen tärkeää tiedostaa kiinnostavuuden ja ostopolun yhteys ja parhaimmillaan kääntää se mahdollisuudeksi käsitellä kysymystä.

• Opetuksessa pitäisi kehittää monilukutaitoa, jonka avulla oppilas alkaa itse havaita milloin ja miten häneen pyritään vaikuttamaan ja päättää itse, suostuuko vaikutukselle alttiiksi vai ei.
• Opetuksen pitää auttaa oppilasta kehittämään keinoja, joilla hän voi tiedostaa omat ostopolkunsa ja säädellä omaan kulutukseen personoituja vaikuttamisen keinoja
• Media ja mediayhtiöt voisivat tehdä yhteistyötä koulujen kanssa ja kertoa avoimesti tiedonhakuun liittyvien ostopolkujen rakentamisesta. Vuoropuhelulla kuluttajan ja yrityksen välillä on mahdollista saavuttaa monia opetuksen tavoitteita eri oppiaineissa.