Voiko kotitalouksien taloudellista hyvinvointia mitata?

Vieraskynä —  3.12.2015

Olen joskus vuosia sitten pohtinut paljonkin kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin mittaamista. En päässyt pohtimisessa suunnitelmaa pidemmälle, mutta esimerkiksi professorit Panu Kalmi (Vaasan yliopisto) ja Olli-Pekka Ruuskanen (Tampereen yliopisto) ovat ansiokkaasti OECD-mittariston pohjalta keränneet aineistoa suomalaisten taloudellisesta lukutaidosta. Onneksi olen päässyt läheltä seuraamaan tämän tutkimuksen etenemistä.

Taloudellinen hyvinvointi liittyy monentasoisten tarpeiden tyydyttämiseen, turvallisuudesta aina itsensä toteuttamiseen. Siksi sillä on laaja-alaisia vaikutuksia hyvinvoinnin muihin ulottuvuuksiin. Kotitalouksien taloudelliset resurssit luovat perustan taloudelliselle hyvinvoinnille. Alhainen elintaso voi johtaa yksilön toimintamahdollisuuksien kapenemiseen ja sitä kautta sosiaalisten suhteiden vähenemiseen, terveysongelmiin, syrjäytymiseen yhteisössä ja jopa elämänmielekkyyden alenemiseen.

Vaikka kotitalouksien objektiivisesti mitattavissa olevat taloudelliset resurssit toimivat perustana taloudelliselle hyvinvoinnille, eivät ne yksinään luonnollisesti riitä kuvaamaan sitä. Kotitalouden taloudellisia resursseja määrittelevät monet eri tekijät, kuten kotitalouden rakenne ja elinvaihe, jäsenten työssäkäynti, käytettävissä olevat tulot, kulutuksen menorakenne, asumismuoto ja sen kustannukset, kulutuksesta kuukaudessa yli jäävä rahamäärä, säästöjen ja sijoitusten määrä ja laatu, varallisuus ja lainat. Keskeistä tässä on käytössä olevien taloudellisten resurssien tiedostaminen ja niiden hyödyntäminen hyvinvointia tuottavalla tavalla – ajatus, jossa voidaan tukeutua nobelisti Amartaya Seniin.

Taloudellisen hyvinvoinnin keskeinen osa-alue on taloudellinen käyttäytyminen eli kaikki omaan talouteen liittyvät toiminnot ja käytännöt sekä omat näkemykset ja kokemukset niistä. Käyttäytymisen perustana ovat erilaiset tiedot ja taidot. Tietämystä voidaan mitata kysymällä kuluttajilta tiettyjä keskeisiä finanssitalouden käsitteitä kuin myös omaa käsitystä taloudellisesta tietämyksestä ja osaamisesta. Tähän liittyy mm. taloudellinen suunnittelu ja päätöksenteko, riskeihin varautuminen ja yksilöiden roolit kotitalouden taloudellisessa toiminnassa. Kotitalouksien taloudellisessa toiminnassa tarvitaan myös finanssimarkkinoiden sekä yhteiskunnan muidenkin toimijoiden palveluita. Näiden palveluiden laadulla on merkittävä rooli taloudellisen hyvinvoinnin muodostumisessa. Taloudellisen toimintaympäristön seuraaminen mahdollistaa myös tarkoituksenmukaisen reagoinnin taloudellisen toimintaympäristön muutoksissa.

Kolmas osa-alue taloudellisessa hyvinvoinnissa liittyy oman talouden vertaamiseen ja arviointiin suhteessa muihin vastaavanlaisiin talouksiin ja ajassa. Olennainen seikka on se, miten kokee taloudellisesti pärjäävänsä muihin verrattuna. Niin oman talouden menneisyyden kokemukset kuin tulevaisuuden odotukset oman talouden kehityksestä vaikuttavat taloudellisen hyvinvoinnin muodostumiseen. Tutkimus on osoittanut, että erityisesti omaan talouteen ja sen suotuisaan kehittymiseen luottavaisesti suhtautuvat uskaltavat tehdä taloudellisia sitoumuksia. Olennaista tässä on näkemys omasta taloudellisen riskin sietokyvystä.

Käytännössä taloudellisen hyvinvoinnin voidaan ajatella olevan kuluttajien tyytyväisyyttä käytettävissä olevien taloudellisten resurssien riittävyyteen eri menoeriin ja säästämiseen sekä omaan taloudenpitoon. Kokonaisnäkemys suomalaisten taloudellisesta hyvinvoinnista ja sen kehityksestä olisi tarpeellista yhteiskunnan eri toimijoille: kotitalouksille itselleen, viranomaisille, talous- ja velkaneuvontaan, koulutukseen, finanssialan yrityksille, medialle jne. Mittarissa olennaista on se, että sillä mitataan oikeita asioita ja että mittaustuloksia tulkitaan oikein.

Kirjoittaja Anu Raijas on kuluttajaekonomian dosentti, jonka tutkimusintressit ovat keskittyneet laaja-alaisesti kotitalouksien taloudelliseen käyttäytymiseen.

Kirjallisuutta
Kalmi, Panu & Ruuskanen, Olli- Pekka (2014) Taloudellinen lukutaito Suomessa: alustavia tuloksia edustavasta otoksesta suomalaisia
http://docplayer.fi/824113-Panu-kalmi-vaasan-yliopisto-olli-pekka-ruuskanen-tampereen-yliopisto.html
Raijas, Anu & Uusitalo, Outi (toim.) (2012) Nuoret ja talousosaaminen. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskuksen kirjoja.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152329/Nuoret_ja_talousosaaminen.pdf?sequence=1
Raijas, Anu (2008) Arjen hyvinvointi ja mahdollisuudet sen mittaamiseen. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskuksen työselosteita ja esitelmiä 110/2008.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152397/Arjen_hyvinvointi_ja_mahdollisuudet_sen_mittaamiseen.pdf?sequence=1