Opettajakoulutuksen kuluttajapäivä: Vertaiskauppaa on ollut aina – nyt toimitaan verkossa

Vieraskynä —  12.4.2016

Työpiste 2.

Kaveri ei pääsekään joulupukiksi lapsille, mistä korvaava pukki? Sisustusta olisi kiva päivittää. Kesälomalla voisi kokeilla vuokrata asunnon hotellin sijaan.

Kysymyksemme Kuluttajapäivän työpisteellä oli: Mikä näitä edellä lueteltuja asioita yhdistää? Yhdistävä tekijä on vertaisverkkokauppa, joka on kahden kuluttajan välillä käytävää kauppaa verkossa. Kaupan kohteena voi yhtä hyvin olla niin hyödykkeet kuin palvelutkin.

Aika moni kuluttaja on myös törmännyt sosiaalisen median kirpputoreihin sekä isompiin alustoihin, jotka tarjoavat kirpputoripalvelua verkossa. Vertaisverkkokauppa perustuukin suureksi osaksi alustoihin, jotka ovat niin ostajien kuin myyjienkin käytössä. Alustan ylläpitäjä ei useimmiten osallistu varsinaiseen kaupankäyntiin, vaan toimii vain kaupan koordinoijana. Alustataloudesta on tässä blogissa Kilpailu-ja kuluttajaviraston Maija Puomila blogannutkin jo aiemmin.kaupanliitto1

Yhteistyökumppanimme Kaupan liitto on toiminut yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa, ja osana laajempaa tutkimusyhteistyötä kerättiin samalla tietoja vertaisverkkokaupan tilanteesta Suomessa.

Selvityksestä ilmenee, että vertaisverkkokauppa on kasvanut marginaali-ilmiöstä jo melko suureksi ilmiöksi ja reilun puolentoista vuoden aikana ennen selvityksen tekoa vuonna 2014 jo noin kaksi miljoonaa suomalaista on toiminut joko myyjänä tai ostajana vertaisverkkokaupan piirissä. Selvityksestä ilmenee samalla, että sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa vertaisverkkokauppaa oli käynyt noin 800 000 suomalaista

Monet yritykset ovat vastanneet vertaisverkkokaupan tuomaan kilpailuasetelmaan perustamalla itse esimerkiksi second hand-myymälöitä varsinaisten uutta tavaraa myyvien liikkeiden läheisyyteen ja ottamalla asiakkailta vanhoja vaatteita kierrätykseen uuden ostamisen yhteydessä.

Yhteiskunnallisella tasolla vertaisverkkokaupan haasteita ja epäselviä kohtia ovat muun muassa palveluihin liittyvät verotukselliset kysymykset. Esimerkiksi yksityiset toimijat, vaikkapa kuljetuspalveluja tarjoavat kuljettajat, eivät maksa veroa, mutta kuitenkin käyttävät hyväkseen kaupunkien infrastruktuuria. Samanlaisia haasteita aiheuttaa esimerkiksi yksityisten henkilöiden asunnon vuokraus, jonka vuokratulon ilmoittaminen jää vuokranantajan vastuulle. Yksityisten yrittäjien kannalta katsottuna palvelujen tarjoajilta puuttuvat taas vastaavasti työntekijöitä suojaavat palvelut, kuten terveydenhuolto ja muiden etujen valvonta.

Kuluttajapäivän tapahtuman työpisteellämme vieraili n.100 henkilöä seitsemänä eri pienryhmänä. Työpisteellä keskusteltiin vertaisverkkokauppaan liittyvistä haasteista, kokemuksista ja tulevaisuudesta. Vierailijat vastasivat myös kyselyyn, jossa kartoitettiin vertaisverkkokaupassa käytettyjä alustoja. Vastauksia tuli yhteensä 47 kpl, joista moni vastaaja oli käyttänyt useampia eri alustoja. Tulokset olivat yhteneviä Kaupan liiton teettämän tutkimuksen kanssa.

kaavio kaupanliitto

Kaupan liiton tutkimuksessa ilmeni, että vertaisverkkokauppaa käydään rahan säästämisen, kierrättämisen ja ekologisuuden motivoimana. Kuluttajan kannalta on oleellista tiedostaa kenen kanssa käy kauppaa ja ymmärtää vertaiskaupan kuluttajansuojan heikkous. Ongelmia kaupankäynnissä saattaa aiheuttaa myös ihmisten erilaiset käsitykset hyödykkeiden tai palveluiden laadusta.

Kirjoittajat Katri Mettälä, Tanja Saarinen ja Mirva Viljaala opiskelevat kotitalousopettajiksi Helsingin yliopistossa. He järjestivät työpisteen Kuluttajapäivän tapahtumaan yhteistyössä Kaupan liiton kanssa.