Lompakko, älylaite vai sormenjälki – millä oppilaasi maksavat 2020?

Taina —  6.7.2016

Jo kohta kolmekymmentä vuotta opetuksessa on pohdittu maksanko nyt vai ostanko velaksi – ja keskusteltu vaikeudesta havainnoida omaa kulutusta, kun maksaa kortilla.

Kun raha siirtyi sähköiseen muotoon, lompakkomme täyttyi muovikorteista. Jo isoisän aikaan käytettiin yleisesti luottokorttia, mutta pian pankkikortti korvasi kolikot ja setelit. Myös maksukortit ovat kehittyneet, magneettiraidat korvattiin siruilla ja nyt myös lähimaksaminen on mahdollista.

Kännykän kehitys toi mukanaan puhelinlaskun yhteydessä maksamisen. Se on velaksi ostamista. Tuolloin alettiin opetuksessa käsitellä tekstiviestein tapahtuvia ostoksia ja esimerkiksi soittoäänikerhoihin sitoutumista. Se oli ensimmäinen kerta kun lompakon rinnalle tuli taskuun toinen, aktiivisesti maksamiseen käytettävä laite – uusi maksutapa. Tästä kehittyi operaattoreiden tarjoama mahdollisuus mobiilimaksamiseen.

Kehitys jatkuu ja opetuksessa pohdittavat asiat monimuotoistuvat. Älylaitteella voidaan käyttää digitaalista tai sähköistä lompakkoa. Niihin käyttäjä voi ladata sovelluksia, jotka antavat käyttöön erilaisia maksutapoja. Samalla tavalla kuin lompakossamme voi olla monenlaisia maksukortteja erilaisin ominaisuuksin.

Untitled design(2)

Älylaitteelle voi ladata sovelluskaupasta maksusovelluksia. Niihin voi tallentaa oman tilinumeron, jolloin on mahdollista siirtää rahaa toiselle tilille. Älylaitteella olevia maksusovelluksia kehitetään koko ajan kohti reaaliaikaista maksamista. Uutta on myös se, että maksutapoja eivät tarjoa enää ainoastaan pankit, vaan voidaan puhua maksupalveluita tarjoavista yrityksistä. Tämä tekee opettamisesta haastavamman. Ennen opettaja saattoi pyytää pankista luennoitsijan puhumaan maksamisesta. Riittäkö se tulevaisuudessa kun mobiililompakko on sovellus tai sovellusryhmittymä, joka integroi kuluttajan tekemän valinnan, vertailun, ostoksen sekä kuitin ja takuun samaan mobiililompakkoon?

Mitä osaamista kuluttaja tarvitsee maksamiseen, joka integroituu ostoprosessiin ja häipyy huomaamattomaksi taustatoiminnoksi kulutettaessa? Mitä kouluissa opetetaan oman talouden hallinnasta? Onko ratkaisu käyttötaito ja tottumus aktiivisuusrannekkeen kaltaisille laitteille, joissa on sovelluksia kuluttajan omalle taloushallinnalle? Tekeekö digitalisoituminen maksamisesta liian helppoa ja huomaamatonta vai helpottavatko maksamissovellukset arkielämää?

Heinäkuun postauksissa otamme selvää erilaisista maksutavoista ja maksamisen muodoista. Paneudumme samalla siihen, mitä opettajan pitäisi näistä asioista tietää ja mitä niistä kannattaa opettaa oppilaille. Tulevaisuuden visioista, vaikkapa miten autolla on lompakko, voit lukea esimerkiksi Suomen Pankin julkaisusta.