Archives For syyskuu 2016

Energiansäästö ei nykypäivänä kuulu asioihin, joka olisi pinnalla. Hyvä niin, koska ehkä olemme jotain oppineet vuosien valistuksen jälkeen. Kaikkihan me sammutamme valot huoneista, jotka ovat tyhjillään?

Energiansäästö kuitenkin sisältyy moneen asiaan, ihan huomaamattamme. Kun puhutaan kierrätyksestä, kestävästä kuluttamisesta, kiertotaloudesta, ruokahävikistä tai vaikka uuden opetussuunnitelman mukaisesta sanaparista ”ekososiaalinen sivistys”, on kaikissa energian säästäminen tai energiatehokkuus sisällä.

Energiaa on kaikkialla, sitä tarvitaan kaiken tekemiseen ja tuottamiseen. Se on arvokas arjen hyödyke, jota kannattaa käyttää järkevästi.

Jo 20 energiansäästövuotta kouluissa

Tokaluokkalaisten Energiansäästöviikko täyttää tänä vuonna kunniakkaat 20 vuotta. Sadat tuhannet tokaluokkalaiset ovat käyneet läpi energiayhtiöiden lahjoittamaa materiaalipakettia ja Energia-agentit ovat sammutelleet kodeissa valoja ja laitteita vanhempien jäljiltä. Tällöin lapset ovat kasvattaneet vanhempiaan!

Tehtävää kuitenkin riittää. On tärkeää, että jo lapsena opitaan ymmärtämään mitä energia on, mistä sähköä ja lämpöä tulee sekä etenkin, miten sitä käytetään järkevästi. Hei, kaikki toimii -opetusmateriaali on opettajille oiva apu energia-asioiden opetukseen, mutta perusasioiden ymmärtämiseen ei tarvita kun ihmettelevä mieli ja ympäristön tutkiminen.

Vinkkejä koulun energiapäivään

Valtakunnallisella Energiansäätöviikolla 10.-16.10. koulut voivat erityisesti kiinnittää huomiota energia-asioihin sekä kestävään kuluttamiseen. Juhlavuoden kunniaksi olemme koonneet nettivisuillemme ohjelmaa kouluille lukujärjestyksen muodossa sekä vinkkejä energisen Hei, kaikki toimii! -messupäivän rakentamiseen.

Toteutamme Energiansäästöviikolla pienen kiertueen alakouluihin yhdessä Joutsenmerkin ja paikallisten yhteistyökumppaneiden kesken. Kannattaa siis seurata meidän viikkoa joko Instagramissa, Twitterissä tai Facebookissa. Sieltä voi myös noukkia vinkkejä oman viikon toteuttamiseen.

Nyt koulujen kannattaa myös ilmoittautua Energiansäästöviikon viettäjäksi, sillä arvomme kaikkien koulujen kesken sähkölatauskuntopyörän materiaalipaketin. Paketin avulla oppilaat rakentavat itse kuntopyörän, jolla voi ladata kännyköitä, tabletteja tai tuottaa valoa diskopalloon.

Ja jos Energiansäästöviikko tulee liian nopeasti koulun aikatauluun, niin toki jokainen viikko voi olla Energiansäästöviikko!

Energistä syksyä toivottaa Motivan Energiasäästöviikon tiimi,

Elina, Nina, Leila sekä Erkki Wähä-Virtanen

www.facebook.com/energiansaastoviikko

Twitter: @MotivanESV

Instagra: motivanesv

Hävikin uudet muodot

Taina —  28.9.2016

Mistä oikein on kysymys, kun kuluttajalta jää kuntosalikortti käyttämättä, viihdekanava seuraamatta tai musiikki kuuntelematta, vaikka hän maksaa palvelusta käyttömaksua kuukausittain?

Jäin pohtimaan, paljonko me maksamme käyttämättömistä palveluista. Onko sillä kotitalouden taloudenhallinnan kannalta merkitystä? Väittäisin että on, vaikka tietääkseni asiaa ei ole tieteellisesti tutkittu.

Ruokahävikki on kaikille tuttua: se näkyy kompostiastiassa, se voidaan punnita ja siitä tulee huono omatunto.  Esimerkiksi käyttämättömän viihdekanavan käyttöoikeudet eivät näy kokemusroskiksessa, eikä niistä välttämättä tule edes huono omatunto, kuten käyttämättömästä kuntosalijäsenyydestä. Tunnettua on, että syyllisyys liikkumattomuudesta painaa keskimääräistä kansalaista muutenkin.

Behavioural economics -ajattelun mukaan emme ole kuluttajina rationaalisia. Tätä ihmismielen heikkoutta käytetään esimerkiksi markkinoinnissa hyödyksi. Meille tarjotaan viihdekanavia – kokeile kuukausi maksutta ja peru tilaus, jos et kuukauden kuluessa haluakaan sitoutua kuukausimaksun maksajaksi.

Business concept. Online shopping. Infographics background E-comTilauksen peruutus unohtuu helposti. Vuosittain voimassa olevat tilaukset jäävät usein katkaisematta. Sama ilmiö on tuttu lähinnä lehtien tilauksissa, jolloin lukematon lehti muistuttaa viimeistään matkalla paperin keräykseen. Nyt tilaukset ovat usein sähköisessä muodossa olevia palveluita. Niiden käyttämättömyys ei tunnu missään, ei näy missään – paitsi kukkarolla.

Jos lähtisimme mittamaan käyttämättömien palveluiden määrää, mikä olisi yksikkö, raha, tunnit vai saamatta jäänyt tieto tai nautinto. Mitä on tämän kaiken takana, onko ”palveluhävikki” kansantaloudelle hyvä vai huono asia, pyörät pyörivät, velkaantuuko kansa?

Pitäisikö koulussa käsitellä taloudenhallinnan yhteydessä palveluiden tilaamista, sopimista ja mahdollista ”palveluhävikkiä”?

”Opetuksessa voidaan käyttää samoja keinoja kuin mainonnassa ja herätellä lapsia ja nuoria näin tunnistamaan heihin kohdistuva kaupallinen vaikuttaminen. Suurin vastuu lepää kuitenkin yrityksillä, joiden tulee tehdä tunnistettavaa mainontaa myös verkossa. Tunnistamisen vaatimus korostuu, kun kohderyhmänä ovat lapset tai nuoret”, kirjoittaa kuluttaja-asiamies uusimmassa blogissaan. Kirjoitus pohjautuu tuoreisiin tutkimustuloksiin.

Tavat, tottumukset ja käsitykset syntyvät kaikkialla, muuallakin kuin koulussa tai kotona. Lapsi oppii kokemusten ja mallien kautta. Tärkeintä on ohjata ja auttaa lasta hahmottamaan ympäristöään. Mitä lapselle voi opettaa, millaisilla keskusteluilla, leikeillä ja toiminnalla lapsi saa käsitystä kaupallisesta viestinnästä?

Tutkitaan todellisen ja kuvitteellisen eroja

Alle koulu-ikäisen lapsen kanssa havainnoidaan ja nimetään ympäristöä. Median parissa aikuinen voi lapselle osoittaa: ”Tässä on mainos”. Lapsen kohdatessa mainontaa, aikuisen läsnäolo ja keskustelu lapsen kanssa on tärkeää. Lapsen voi osallistaa ostopäätöksiin ja pohtia yhdessä kulutustottumuksia. Jo alle kouluikäiselle kannattaa tuoda esiin tosiasiana, ettei ole mahdollista ostaa kaikkea mitä mainostetaan. Aikuisen kannattaa huolella valita millaisia mediasisältöjä lapsen käyttämissä laitteissa on saatavilla.

Tarkastellaan ja tunnistetaan mainoksia

Esi- ja alakoululainen harjoittelee median käyttöä. Hän tarvitsee median käytössään neuvoja, pelisääntöjä ja teknisiä suojauksia. Lasta voi mainosten nimeämisen lisäksi ohjata tarkastelemaan ja tunnistamaan erityyppisiä mainoksia. Tässä vaiheessa lapsi alkaa ymmärtää, että mainonnan tarkoitus on herättää ostohaluja. Aikuinen voi auttaa lasta muodostamaan kokonaiskäsitystä omasta mediaympäristöstään. Lapsi tarvitsee ohjausta mediasisältöjen valinnassa.

Otetaan selvää ja ihmetellään Poika ja luottokortti

Kymmenen ja kahdentoista ikävuoden vaiheilla lapsi on jo itsenäinen median käyttäjä. Nyt harjoitellaan mainonnan lukutaitoa, tarkastellaan niitä eri muodoissa ja medioissa. Leikkimielellä voi myös lukea ja tulkita sopimustekstejä ja ”pieniä pränttejä”. Todellista ymmärtämistä ei vielä voi lapselta edellyttää. On kuitenkin hyvä puhua sopimuksen merkityksestä. Perheen rahankäytön pelisäännöistä sovitaan ja kerrotaan lapselle, ettei alaikäisenä voi tehdä sopimuksia.

Kannattaa seurata lapsen tapoja ja tottumuksia sekä sitä, miten lapsi itse ymmärtää kaupallisen ympäristönsä. Aikuinen asettaa teknisiä suojauksia, opastaa tietosuojassa ja harjaannuttaa lasta selviytymään arjessa.

Arvioidaan omaa ostopolkua ja tutkitaan mainonnan keinoja

Nuorta ohjataan tunnistamaan ja arvioimaan omaa ostopolkuaan. Kansalais- ja mediataidot kehittyvät, nyt viimeistään on osattava itsenäisesti turvata omat henkilökohtaiset tietonsa verkossa. Hyvällä ohjauksella nuoret havaitsevat helposti, miten heidän oma toimintansa verkossa vaikuttaa esimerkiksi heihin kohdennettuna mainontana. Sosiaalisen median mainosmaailmassa jaetaan mainostajien viestejä ja annetaan yrityksille tietoa itsestä ja omista kulutustottumuksista. Tärkeää on tunnistaa ja erottaa omat tarpeensa ja halunsa mainostulvan keskellä. Nuoren kanssa kannattaa pohtia, mitä itselle tarkoittaa joukkoon kuulumisen paine.

Lisätietoa:
Mainonnan lukutaidon kehittäminen ikäkausittain: Lasten ja nuorten kuluttajataidot –opetuksen tavoitteita
Taustatietoa kaupallisesta viestinnästä: Tietoa kaupallisen viestinnän ilmiöistä
Euroopan komission teettämä tutkimus: Study on the impact of marketing through social media, online games and mobile applications on children’s behavior

Kun puhutaan henkilötiedoista, monille tulee ensimmäisenä mieleen, että kyse on lähinnä nimestä, syntymäajasta ja yhteystiedoista. Niitähän pyydetään usein henkilötietoina erilaisissa lomakkeissa.

Tällaisten tietojen kohdalla voi olla helppo ajatella, että yksityisyyden suojaamiseen ei ole erityistä tarvetta – löytyyhän vastaavia tietoja vaikka puhelinluetteloistakin. Joku saattaa myös ajatella, ettei hänen tekemisissään, normaaleissa kauppaostoksissaan tai ”tavallisessa elämässään” ole muutenkaan mitään erityistä salattavaa. Jokaisen netin käyttäjän kannattaa kuitenkin pysähtyä hetkeksi miettimään, onko tietosuojassa kuitenkin kysymys jostakin muusta.

Henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia sinuun yhdistettävissä olevia tietoja

Esimerkiksi tiedot siitä, millä verkkosivuilla olet käynyt, missä nettikaupassa olet asiakkaana ja mitä tuotteita olet ostanut, ovat henkilötietojasi. Henkilötiedoilla tarkoitetaan siis paljon laajempaa asiaa, kuin vain nimeäsi ja yhteystietojasi.

Tiedätkö, kenellä on lupa päättää sinua koskevien henkilötietojen käytöstä?

Laki edellyttää, että henkilötietojen käsittely on avointa. Jos esimerkiksi asioit suomalaisessa nettikaupassa, kaupan ylläpitäjää kutsutaan rekisterinpitäjäksi, joka vastaa asiakkaidensa henkilötietojen käsittelystä. Nettikaupan tulee kertoa sinulle

  • Mihin tarkoituksiin se käyttää tietojasi
  • Luovuttaako nettikauppa tietojasi ulkopuolisille
  • Miten tietoturvasta on huolehdittu
  • Millaisia oikeuksia sinulla on henkilötietojesi suhteen

Oikeus kieltää tietojesi käyttö ja tarkastaa mitä tietoja sinusta on kerätty

Sinulla on aina oikeus kieltää nettikauppaa käyttämästä tai luovuttamasta tietojasi suoramarkkinointiin. Sinulla on myös oikeus tarkastaa, mitä kaikkia eri tietoja kauppa on kerännyt sinusta asiakasrekisteriinsä. Voit myös pyytää tietojesi korjaamista, jos niissä on virheitä. Nettikaupan pitäisi oma-aloitteisesti kertoa sinulle kaikista näistä asioista asiakasrekisteriä koskevassa tietosuojaselosteessa.

Vaikuttavatko tietosuoja-asiat ostopäätökseesi?

Haluatko ostaa sellaisesta verkkokaupasta, joka ei kerro sivustollaan henkilötietojen käsittelyasioista? Luotatko sellaiseen kauppaan, jonka sivustolta puuttuvat lakisääteiset tiedot? Jos valitsemassasi kaupassa ei huolehdita tiedoistasi asianmukaisesti, ne voivat pahimmassa tapauksessa päätyä mihin tahansa käyttötarkoitukseen. Ulkomaiset nettikaupat eivät aina ole suomalaisen lainsäädännön ulottuvissa. Eri maissa on tällä hetkellä erilaiset henkilötietojen käsittelysäännöt.

Sähköisiä jälkiä ja kohdennettuja mainoksia

Kun käytät erilaisia sähköisiä palveluita, myös niiden käytöstä jäävät ”sähköiset jäljet” ovat henkilötietojasi. Oletko koskaan ihmetellyt verkkopalveluita käyttäessäsi, miksi siellä osataan näyttää sinulle juuri sellaisia mainoksia, jotka vaikuttavat kiinnostavilta? Tuntuuko joskus siltä, kuin verkkopalvelu tietäisi, mitä olet ajatellut ostaa? Jos näin tapahtuu, kyse on todennäköisesti kohdennetusta mainonnasta, joka pohjautuu mm. aiemman verkkosurffailusi seurantaan. Kohdistettuun mainontaan tarvittavat henkilötietosi ovat yrityksille arvokasta dataa, josta ollaan valmiita maksamaan.

Harkitse, mihin verkkopalveluihin annat tietojasi ja missä määrin. Pohdi myös, haluatko vähentää verkkojälkiesi kertymistä rajoittamalla evästeiden käyttöä.

Myös kuva on henkilötieto

Henkilötietojasi ovat myös sellaiset valokuvat, joista olet tunnistettavissa. Kun laitat valokuviasi sosiaalisen median palveluun, niitä saatetaan käyttää myös muihin tarkoituksiin palvelun käyttöehtojen mukaisesti. Vaikka poistaisit kuvat palvelusta, ne saattavat päätyä muihin palveluihin säilytettäviksi.

Mietitkö koskaan, minkälaisia kuvia itsestäsi julkaiset? Jos haluat julkaista kaverinkin kuvan, pyydä häneltä suostumus, jotta kaverisi voi itse arvioida asiaa omalta kohdaltaan. Näin vältyt siltä, ettei netistä tulevaisuudessa löydy sinulle tai toiselle epäedullista materiaalia. Myöskään kaverisuhteesi ei kärsi, kun et tee kaveriasi koskevia päätöksiä hänen puolestaan.

Internetin maailmaan päätynyt materiaali on monesti ikuista – et voi hallita läheskään kaikkia netissä olevia tietojasi. Ne voivat tulla sinua vastaan vielä vuosienkin päästä.

Onko siis internetin käyttäjän koskaan perusteltua ajatella, ettei hänellä ole mitään salattavaa? Pohdi, mitä asioita sinun kannattaa ottaa huomioon nettikäyttäytymisessäsi.

Kirjoittajat ylitarkastajat Hanna Lankinen ja Anne Tamminen-Dahlman

Tietosuojavaltuutetun toimisto

www.tietosuoja.fi

Yleisesite Tietosuoja turvaa oikeutesi

Miltä tietosuojaseloste näyttää?

 

Ennen lapsille opetettiin: ”kun nukkuu paljon, on kuin rahaa laittaisi pankkiin”. Päivärytmin lisäksi kannattaa opettaa: ”kun osaa asua, on kuin rahaa laittaisi pankkiin”.

Asumisesta aiheutuu monenlaisia välttämättömiä kuluja, joista sovitaan palveluntuottajan kanssa tai jotka ovat lakisääteisiä, muun muassa vesi, sähkö, kaasu, lämmitys, jätehuolto, vuokra, kiinteistövero, koti- ja kiinteistövakuutus, nuohous ja tiemaksut. Sitten ovat vielä kulut, joiden suuruus on riippuvainen arkisista asumisen tavoista ja tottumuksista.

Osa kuluista sisältyy yhtiövastikkeeseen tai vuokraan. Omakotiasujalla puolestaan sopimusten kirjo on moninainen. Jotta asumiseen liittyvät kulut saisi hoidettua mallikkaasti, on ymmärrettävä sopimuksiin liittyvät oikeudet ja velvoitteet. Asumisen taidot ovatkin keskeinen osa taitavaa taloudenhoitoa.

Asunnon puhtaanapito on osa kodin taloustietoisuutta

Päivittäinen puhtaanapito vaikuttaa asunnon kuntoon ja pitkällä juoksulla esimerkiksi remontointitarpeeseen.  Ei ole myöskään yhdentekevää, miten siivotaan. Monet pintamateriaalit edellyttävät oikeiden siivousaineiden ja -menetelmien käyttämistä. Pahimmillaan väärällä välineellä, siivousaineella tai menetelmällä voi saada tuhoa niin paljon aikaiseksi, että kohde on pakko uusia. Voimakkaiden siivousaineiden käyttöä voi vähentää päivittäisellä siivouksella, jolloin pinnat eivät pääse kulumaan.

Kestävä asuminen on taloudellista asumista

Energian ja veden käyttö vaikuttaa selkeästi asumisen kuluihin, joten laitteiden sekä kylpyhuoneen ja keittiön käyttötavoilla voi vaikuttaa omaan talouteen.

Älykoti on jatkuvasti kytkettynä sähköverkkoon.  Esimerkiksi laitteiden ns. stand by –tila kuluttaa sähköä enemmän kuin niiden sammutus.  Myös sähkömittari raksuttaa vauhdilla, jos laitteet ovat turhaan päällä. Veden käytöstä kannattaa muistaa säästeliäisyyden lisäksi myös se, että emme ainoastaan maksa puhtaasta vedestä vaan meitä myös laskutetaan viemäriin luikertelevasta jätevedestä.

Palveluita ja päätelaitteita sopimuksilla

Internetyhteys on kuukausittain maksettava kulu. Internetyhteyttä käyttävät kodin laitteet lisääntyvät koko ajan. Voi olla, että asioimme yhä useamman operaattorin kautta ohjaillessamme kotimme teknologiaa.

Olohuone laitteineen oli ennen kodin viihdekeskus. Nyt viihtymiseen tarvitaan yhä useampi päätelaite, joihin tilataan kanavasisältöä useammalta tuottajalta, eli asunnossa käytetään useampia palvelusopimuksia.

Myös laitteet voivat olla leasing- tai osamaksusopimuksin hankittuja. Toki samojen sopimusten avulla viihdettä tai muita palveluita voi käyttää myös kodin ulkopuolella. Kun kotitaloudessa on asukkailla kiinteän liittymän lisäksi myös henkilökohtaiset mobiililaitteet, on verkkosopimusten hallinta ja kulujen seuranta yksi keskeisimmistä asumiseen liittyvistä taloustaidoista.

Kaikki operaattorisopimukset kestoineen ja laskutuksineen ovatkin yhä keskeisemmässä roolissa kodin budjettiriihessä.

Asumisen taloustaitoAsuminen muuntuu ja kehittyy ja vaatii yhä monipuolisempia taitoja. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan laaja-alaisen osaamisen kokonaisuudessa ”Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot” on tavoitteita, jotka liittyvät asumiseen.

Mitä sinun mielestäsi liittyy asumisen taloustaitoihin: puhtaanapitoa, sopimusjuridiikkaa, energian ja veden käyttöä, viihteen hinnan hahmottamista, teknologialukutaitoa vai pyykkihuoltoa ja talotekniikkaa? Entä mihin kuuluukaan yhdessä elämisen taito? Miten asumisen taitoja opitaan koulun oppimisympäristössä?

Tässä kirjoituksessa talouskasvatusta pohtivat Taina Mäntylä ja Sanna Helesuo Kilpailu- ja kuluttajavirastosta. Sanna vastaa talous-ja velkaneuvonnan ohjauksesta ja Taina koulujen kuluttajakasvatuksen kehittämisestä ja tukemisesta.