Kuluttajuus-käsite voi olla opettajalle haasteellinen

Taina —  4.10.2016

Koulut ovat paljon vartijoina, kun tulevaisuuden taitoja kehitetään. Opetussuunnitelman perusteet mainitsevat monessa eri yhteydessä kestävän kuluttajuuden. Miten tulevaisuuden kuluttajuuteen voi ohjata ja mitä asioita on tarpeen opetuksessa nostaa esiin? Tavallisimmin kuluttajuuteen mielletään kolme asiaa: ekologia, arjen valinnat ja taloudenhallinta. Neljäskin määrittelytapa on jo olemassa: kuluttaja-tuottaja –yhdistelmä.

1. Ekologia, luonnonvaroja kuluttamassa

Kestävää kuluttajuutta voidaan katsoa ekologian, ilmastonmuutoksen ja elämäntavan näkökulmasta. Se lienee laajin näkökulma, jolloin kaikki mitä teemme on kuluttamista ekologisesta näkökulmasta. Puhutaan kansalaisen ja yksilön tavasta elää maapallolla ja käyttää sen resursseja.

istock_000071714163_large2. Arjen valinnat

Toinen tapa lähestyä kuluttajuutta on laaja arjessa toimimisen näkökulma, tuotteiden ja palveluiden hankinta. Kestävyys näin pohdittuna onkin vastuullisuutta, eettisyyden ja ympäristönäkökulman pohdintaa. Tässä ajattelussa kuluttaja on yhteiskunnallinen ja kotitalouden toimija, kuluttaminen on käsitteellisesti lähellä käyttämistä.Tällöin ei välttämättä oteta kantaa siihen, miten tuote hankitaan, ostetaanko yksityishenkilöltä vai yritykseltä. Lähtökohta on ihminen valitsijana ja valinnan vaikutus yhteisöön. Kuluttaja-kansalainen on lähellä tätä ajattelua.

3. Talouden hallintaa ja hyödykkeiden hankintaa

Kolmas tapa lähestyä kuluttajuutta liittyy taloudenhallintaan ja kuluttajakauppaan. Käsitettä kuluttaja tarvitaan määrittämään arjessa toimivan yksilön oikeuksia ja vastuita. Kuluttajaoikeuksiaan voi hahmottaa ja käyttää vain, jos tuntee kuluttajan käsitteen.

”Kuluttajana pidetään kuluttajansuojalaissa luonnollista henkilöä, joka hankkii kulutushyödykkeen pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten.”

Kuluttajataitoja tarvitaan, kun tekee kaupan eli sopimuksen yrityksen kanssa. Käsitteen kautta voidaan määritellä myös kuluttajan oikeudet ja vastuut. Digitaalisuus ja alustatalous korostavat tarvetta tiedostaa kenen kanssa kauppaa käy, kenen kanssa sopimuksen tekee ja millä säännöillä kulloinkin toimitaan.

Little girl working on laptop at night in a fishing net, Internet addiction disorder conceptual photo collage4. Digiajan ”user, consumer, prosumer”

Viime aikoina on muodostunut neljäs, digitaalisen ajan kuluttajuus, johon yhdistyy tuottajuus. Esimerkiksi mediassa yksilö voi toimia tuottajana ja kuluttajana. Mainonta verkossa osallistaa kaikki kansalaiset sekä tuottajat että kuluttajat. Kaupallinen viestintä ei enää välttämättä ole yritysten tuottamaa, vaikka se voi olla yritysten viestintästrategioiden aikaansaamaa.  Alustatalous niinikään lisää hämmennystä käyttäjän ja kuluttajan käsitteille.

Kuinka sinun opetuksessasi kuluttajuus määritellään? Mitä opetat, miten havainnollistat?

Aiheeseen liittyviä aikaisempia postauksiamme:
Elämämme roolit ja areenat
Sopiminen pätee myös jakamis- ja kiertotalouteen
Mitä kuluttaja on?