Kuluttajavalituksen tekeminen on kuluttajakasvatuksen klassinen oppimistehtävä. Nyt voit tehdä sen myös digitaalisesti reklamaatio-apurin avulla. Ohjaat samalla oppilasta käyttämään digitaalisia apuvälineitä arjen hyötykäyttöön. Samalla aktivoit oppilasta etenemään reklamoinnissa oikeassa järjestyksessä.

Ihan ensimmäisenä kuluttajan kannattaa reklamoida yritykseen, josta on palvelun tai tuotteen hankkinut.areklamaatio-apuri-og

Pyydä oppilaita valitsemaan joko omassa elämässä tapahtunut virhetilanne tai kuvittelemaan tilanne, jossa tuote tai palvelu ei ole vastannut, sitä mitä luvattiin tai kauppa ei mennyt muuten niin kuin on oletettavaa. Sen jälkeen menkää Kilpailu- ja kuluttajaviraston reklamaatio-apurin sivuille.
Oppilaat etenevät täyttämällä valitsemansa ongelmatilanteen yksityiskohdat apuriin ja lopulta saavat järjestelmän luoman valituskirjeen. Pyydä oppilaita lähettämään kirje omaan sähköpostiinsa. Kun kirjeet on saatu perille, voidaan ne tulostaa ja arvioida mitkä ovat valituksessa tarvittavat tiedot.

Harjoitusta voi ryydittää draamaosuudella, joissa pareittain toinen voi olla asiakaspalvelun työntekijä ja toinen kuluttaja. Tässä yhteydessä voidaan harjoitella hyvää käytöstä ja omien asioiden hoitoa.

Oppilaille kannattaa lopuksi todeta, että oikeassa valitustilanteessa heidän olisi lähettävä kirje sähköpostilla yritykseen, jolle reklamaation haluaa tehdä.

Kun koulussa harjoittelee reklamaation tekemisen, siinä opitut periaatteet palaavat mieleen myös elämän tositilanteissa.

Harjoituksen päätteeksi voit näyttää videon kuluttajaneuvonnasta ja kertoa, että se on seuraava vaihe, mikäli yritykselle tehty valitus ei tuottanut tulosta.

Käyttäytymistieteiden sovelluksia käytetään laajasti lainvalmistelusta robottien ohjelmointiin. Myös mediakasvatuksessa on sijaa tutkimustuloksille, joita esimerkiksi Daniel Kahneman, Cass Sunstein ja Richard Thaler ovat esitelleet siitä, miten otamme ympäristön viestejä vastaan, toimimme ja teemme päätöksiä.

Kahneman puhuu systeemi 1:stä ja systeemi 2:sta. Aivoissamme on meitä nopeasti toimintaan ohjaava, yhteisillä malleilla toimiva ja vähän ponnistelua vaativa systeemi 1, joka ottaa automaattisesti ohjat. Systeemi 2 taas on hitaampi, tietoista ajatusprosessia ohjaava looginen ja kyseenalaistava.

Consortium of Media Literacy korostaa Connections -julkaisussaan medialukutaidon edellytykseksi sen, että opitaan tunnistamaan ne päätöksentekomallit, heuristiikat, nyrkkisäännöt, jotka tulevat kaukaa ihmisen historiasta ja joita ei voida muuttaa.

Opetusta varten on tarpeen kehittää pedagogiikkaa, joka ottaa huomioon edellä mainitut keinot ja silloin koulussa voidaan ohjata oppijaa tunnistamaan ero tietoisen ja autopilotin ohjaaman päätöksenteon välillä. Kun mediassa on monenlaista viestiä ja viestijää, ne ohjaavat toimintaamme, vaikka emme niin tahtoisikaan.  Meihin voidaan vaikuttaa käyttämällä hyväksi yhteisiä käyttäytymismallejamme. Mediassa voidaan nostaa esille ja korostaa eri tavoin vain osaa asiasta, vedota haluumme kuulua ryhmään ja saada välittömästi tyydytystä. Media voi jopa ylläpitää visuaalisella maailmallaan stereotypioita ja lisätä polarisaatiota.

Medialukutaito ja harkitsevaisuus edellyttävät kuluttajan tietoista toimintaa. Connections –julkaisu korostaa, että kun mahdollisimman varhain aloitetaan harjoittelu mediaviestien vaikutuskeinojen purkamiseksi ja tietoiseksi lukemiseksi, toimintatavasta voi tulla uudenlainen itsestään selvä toimintamalli –sen eri vaiheita ei tarvitse enää erikseen tietoisesti miettiä, vaan kuluttaja purkaa automaattisesti viestin ja havaitsee sen vaikutuskeinot.

Esimerkiksi mainontaa ei silloin oteta sellaisenaan passiivisen hyväksyvästi  vastaan vaan kuluttaja pystyy käsittelemään sitä tietoisesti, ymmärtämään paremmin sen vaikutuskeinoja ja tekemään itse johtopäätökset. Connections –julkaisun sanoin  ”Media literacy education uses heuristics to address heuristics.”

Media on tänä päivänä niin laaja ja monitahoinen, että sen viestien käsittelyyn tarvitaan ohjausta ja harjoittelua. Valeuutiset ovat uusi ongelma. Upeaa olisi, jos viestin käsittelyyn tulisikin hiljalleen itsestään selvä reagointitapa käydä viesti tietoisesti läpi. Ainakin markkinoinnin alueella  heuristiikkojen tuntemisesta on  hyötyä.  Kun nettisivuilla blogin ylläpitäjä kertoo ainutlaatuisista hyödykkeistä ja suosittelee niitä, tai kun mainoksessa on suosikkihenkilö, tuote tuntuu paremmalta. Tietoinen harkinta taas ymmärtää, että kyse on myynninedistämiskeinoista. Kun mainos lupaa heti ja juuri nyt luottoa, jolla pääsee eroon ikävistä erääntyneistä pikaluotoista, tarvitaan taas rauhallisempaa päätöstahtia.

Tämän autopilotin toimintamalleja löytyy esimerkiksi nettijulkaisusta Behavioral Economy for Kids

Artikkelin kirjoittaja Anja Peltonen toimii kansainvälisten kuluttaja-asioiden johtajana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa.

Digitalisaation ja ihmisten verkostoitumisen ansiosta kuluttajat osallistuvat entistä aktiivisemmin tuotteiden, palveluiden ja sisältöjen tuottamiseen, tarjontaan ja kuluttamiseen. Puhutaan alustataloudesta, jakamistaloudesta, kiertotaloudesta, keikkataloudesta, tilaustaloudesta ja yhteisötaloudesta.

Ovatko digitaalinen ostopolku ja uudet talouden muodot hallussasi suunnitellessasi kestävän kuluttajuuden opetusta oman oppiaineesi näkökulmasta? Miten ohjaat oppilasta tiedonhakuun, valintoihin ja kohtaamaan kaupallista viestintää, mitä kerrot kuluttajan oikeuksista kun ostopaikka on verkossa?

Vaikkei nettiostamisen kuluttajansuoja poikkea perinteisen kaupankäynnin totutuista säännöistä, eivät ne välttämättä toimikaan enää alusta- ja jakamistaloudessa samalla tavalla kuin perinteisessä kivijalkakaupassa.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston ylläpitämät opettajien materiaalisivut tarjoavat tausta-aineistoa opettajille. Uudessa ”Tietoa digitaalisen kaupankäynnin ilmiöistä”-aineistossa esitellään digitalisaation erityispiirteitä, jotka muuttavat kuluttaja-asioiden opetusta koulussa.

Media-, teknologia- ja talouskasvatuksella sekä kuluttajan oikeuksien ja vastuiden tuntemisella saavutetaan uudenlainen kuluttajan digitaalinen osaaminen. Aineistossa kuvataan kaupanteon polun kautta kokonaisuus, joka helpottaa suunnittelemaan esimerkiksi ilmiöpohjaisen opetuksen järjestämistä kuluttaja-asioista.

Sisältö on tarkoitettu eri oppiaineiden opettajille tausta-aineistoksi, erityisen hyvin se soveltuu opettajille, jotka haluavat täydentää omaa osaamistaan.  Se on suunniteltu hyödyttämään erityisesti yhteiskuntaopin ja kotitalouden opettajia seuraavien taitojen opettamisessa: monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot sekä tieto- ja viestintäteknologian taidot.

Ostopolut tutuksi oppilaille ostopolku

Aineistoon kuuluu tehtäväkokonaisuus, jonka kautta tutustutaan ostamisen etenemiseen verkossa. Apuna käytetään opettajan tausta-aineistossa esiteltyä kaupanteon polkua ja sen vaiheita. Tarkoitus on saada oppilaat pohtimaan, miten omat ostopolut muodostuvat, kenen kanssa milloinkin kauppaa käydään ja kenelle omia tietoja annetaan.

Aineistossa julkaistut tehtävät ovat aihioita, joita opettaja voi valita ja soveltaa omaan opetukseensa. Kantavana ideana on, että oppilaat valitsevat ryhminä tarkasteltavakseen yhden hyödykkeen, joka voi olla tavara, palvelu tai sisältö. Tarkoituksena on, että tehtävien avulla voi tutkien kulkea kuvitteellisen ostopolun vaihe vaiheelta ja samalla oppia.

Tehtävä toteutetaan mieluiten useammalla opetuskerralla. Parhaaseen tulokseen päästään, kun tehtäviä käytetään suunnitelmallisesti yhdessä oppiaineessa lukuvuoden aikana tai osana monialaista oppimiskokonaisuutta.

Aineistojen henkilötietoja käsittelevä osuus on valmisteltu tietosuojavaltuutetun toimistossa.Tehtävän suunnittelussa on ollut mukana opettaja Terhi Ylöniemi Oulun Norssista.

Uudet aineistot löytyvät KKV:n verkkosivuilta:

Tausta-aineisto – Tietoa digitaalisen kaupankäynnin ilmiöistä

Oppimistehtävät – Ostopolku näyttää digi-ostamisen vaiheet

”Heitä opastetaan vahvistamaan edellytyksiään oman talouden suunnitteluun ja taloudesta huolehtimiseen” (OPS2016 ”Itsestä huolehtiminen ja arjentaidot L3*)

Verkkokaupassa on monia mahdollisuuksia maksaa, valittavana voi olla pankkikortin debit-ominaisuus, luottokortti tai muu verkkokaupan tarjoama luotto. Maksaa voi myös verkkomaksuna verkkopankkitunnuksilla, laskulla, mobiilimaksulla tai maksunvälityspalvelun kautta. Mitä periaatteita näiden käytöstä esittelet oppilaillesi?

Kilpailu – ja kuluttajavirasto on julkaissut uuden YouTube- videon ”Maksutavan valinta verkossa”. Video sopii hyvin perusopetuksen talouskasvatukseen niin kotitalouden kuin yhteiskuntaopinkin opetuksessa sekä laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuden L3* tavoitteisiin vastaamiseen. Videon sisältö auttaa hahmottamaan, miten maksutavoista voi valita itselleen sopivimman vaihtoehdon.

Videolla aktivoidaan ottamaan huomioon, miten maksutavan valinta verkkokaupassa vaikuttaa siihen, minkälaisia oikeuksia sinulla on kuluttajana, jos jokin menee pieleen.

Tarkemmin maksutavoista kerrotaan verkkosivuillamme.

Olkaa hyvät tässä video käyttöönne.

Kasvatuksen ja opetuksen rooli kuluttajataitojen kehittäjänä on tunnustettu kaikissa Euroopan maissa, lisäksi digitalisaatio luo jatkuvasti uusia osaamistarpeita kuluttajalle. Kyse on yhdestä keskeisimmästä arjen taidosta – vastuullisena kuluttajana toimimisesta.

Kuluttajakasvatuksen yhteiseurooppalainen verkkosivusto Consumer Classroom esittelee toimintaansa Educa-messuilla.

Tervetuloa tapaamaan Consumer Classroomin väkeä ja kuuntelemaan esitystä ”Teach your students to be responsible consumers” ja keskustelemaan Consumer Classroomista perjantaina 27.01.2017, 14:30  ja 15:00 TAITO-lavalle.

finnish_lp_image_energy_kitConsumer Classroom -hanke toteuttaa komission kuluttajapoliittista ohjelmaa 2014–2020. Verkkosivu on suunniteltu opettajan ja asiantuntijan työkaluksi. Se sisältää mm. aineistopankin, keskustelufoorumin ja oppitunnintekotyökalun. Lisäksi järjestetään kilpailuja, tämän vuoden kilpailu käsittelee energiaa.

Mukana messuilla Pauline Rouaud, Anna Roynel, Muriel Santoro (Expertise France) ja Taina Mäntylä (Kilpailu- ja kuluttajavirasto)

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on tehnyt sopimuksen Expertise Francen kanssa toimimisesta Consumer Classroomin kansallisena partnerina.

Kuka kasv@ttaa ketä -blogi on ollut pienellä tauolla, koska minulla oli ilo olla Kroatiassa. Osallistuin asiantuntijana EU:n Twinning light -projektissa “Developing the Financial Literacy Programme with the aim of raising the level of financial literacy in the Republic of Croatia” Teemana oli siis taloudellinen lukutaito.

Taloudelliset vaikeudet ja vuodesta 2008 kestänyt lama koettelee kroatialaisia niin kuin meitä suomalaisiakin. Kroatiassa ongelmia ovat tuottaneet Sveitsistä otetut valuuttalainat, joiden takaisin maksaminen ei onnistukaan, niin kuin kuluttajat olivat ajatelleet.

Aivan niin kuin meilläkin on vahva tahto kuluttajien taloustaitojen parantamiseen, myös Kroatia on ottanut kuluttajien taloudellisen lukutaidon kehittämisen yhdeksi kärkihankkeekseen. Eroavaisuutena Suomen ja Kroatian välillä on se, että meillä on käsitteenä kuluttajakasvatus, jolloin talouskasvatus on luontevasti osa sitä. Kroatiassa taas puhutaan kuluttajan talouskasvatuksesta. Tämä johtuu siitä, ettei Kroatiassa ole samalla tavalla kuluttajaviranomaisia tai kuluttajaneuvontaa kuin meillä.

Matkan aikana minulle kävi yhä selvemmäksi, miten tärkeää taloudenpidossa on kuluttajataitojen osuus. Taloudellinen lukutaito määritellään kolmeen eri osa-alueeseen: taloudellinen tietämys, taloudellinen käyttäytyminen ja taloudelliset asenteet.

Edellä mainitut osa-alueet eivät yksinään riitä vaan tarvitaan myös kuluttajan oikeudellista tietämystä, kaupallisen viestinnän lukutaitoa sekä digitalisoituvan toimintaympäristön tuntemusta.

Taloudellisen selviytymisen kannalta on välttämätöntä, että kuluttaja

  • hyödyntää voimavarojaan tarkoituksenmukaisesti, hallitsee talouttaan kestävästi sekä huolehtii sovituista vastuistaan.
  • ennakoi realistisesti toimiaan suhteessa elämäntilanteeseensa ja talouteensa.
  • ymmärtää kulutustottumustensa vaikutuksen hyvinvointiinsa ja taloudelliseen tilanteeseensa.
  • osaa hallinnoida henkilökohtaista dataa ja yksityisyyttä.
  • maksaa turvallisesti verkossa eri maksutavoin ja hyödyntää verkossa olevia taloudenhallinnan apuvälineitä ja palveluita talouden hallintaan.
  • hyödyntää tarkoituksenmukaisesti digitaalisia markkinoita ja alustoja silloin, kun hän ostaa tai myy tavaroita ja palveluita.
  • käyttää oikeuksiaan markkinoilla ja toimii vastuunmukaisesti. Hän tietää, että laki säätelee markkinointia, sitä valvotaan ja siihen voi vaikuttaa.
  • hahmottaa kaupan tekoon liittyvien sopimusten sitovuuden sekä niiden vaikutuksen tuotteen ja palvelun koko elinkaaren ajan.
  • toimii lain antamin oikeuksin virhe- ja viivästystilanteissa sekä tietää erilaiset hyvitysvaihtoehdot. Osaa neuvotella yrityksen kanssa ja käyttää tarvittaessa kuluttajaneuvontapalveluita.

Näitä taitoja voidaan kehittää kasvatuksen keinoin, perusopetuksessa ja elinikäisessä oppimisessa. Meillä on jo pitkään tehty työtä perusopetuksessa talouskasvatuksen edistämiseksi. Meillä myös uskotaan opetuksen mahdollisuuksiin. Kroatiassa on parhaillaan meneillään opetussuunnitelman uudistus, jonka takia he ovat kiinnostuneita suomalaisten tavasta opettaa koulussa talousasioita. Tapasin matkan aikana paikallisia talouskasvatuksen toimijoita ja oli yllättävää, miten samankaltaisia näkemyksemme olivat. Tahtoa on paljon molemmissa maissa, joten oleellista on kohdistaa tavoitteet, toiminta ja resurssit oikeaan paikkaan ja aikaan.

Moni lapsi ilahtuu tänäkin vuonna saatuaan joululahjaksi erilaisia laitteita ja verkossa pelattavia pelejä. Samaan pakettiin aikuisen kannattaisi ”paketoida” myös omaa aikaansa ja mielenkiintoaan. Olisi hyvä valmistautua ohjaamaan lasta pelaamalla ja leikkimällä itsekin.

Voit säilyttää joulumielen parhaiten, kun suunnittelet etukäteen miten neuvot ja opastat lasta uuden laitteen käyttämisessä. Itse pelaaminen sujuu usein kuin leikki, mutta peliin liittyy monesti käyttöehtoja, tietoturvaa ja kenties maksullisia ominaisuuksia, jotka voivat olla haasteellisia niin lapselle kuin aikuisellekin.

Tutki siis jo etukäteen mitä laitteella voi tehdä ja millaisia riskejä pelaamiseen liittyy. Selvitä esimerkiksi voiko lasten leikeistä ja pelaamisesta syntyä yllättäviä kuluja. Kannattaa myös etukäteen pohtia, miten laite vaikuttaa lapsen ajankäyttöön ja arkirytmeihin. Kun suunnittelet asioita etukäteen, takaat varmemmin hyvän joulumielen kaikille.

Ohjatessasi lasta voit ottaa hänet syliin tutustumaan laitteen käyttöohjeisiin, tekniikkaan ja valikoihin. Voitte keskustella ja tutkia, mitä lahjalla voi tehdä ja mitä perheen sisäisiä sääntöjä ja ohjeita pelaamiseen ja laitteen käyttöön liittyy. Vastuu käytöstä, estoista ja asetuksista on aina aikuisella, ja lapsi tarvitsee ohjausta laitteen ja pelin käyttöperiaatteista. Hyvä tapa on ohjata lasta kysymään aina aikuiselta lupa, jos hän haluaa ottaa käyttöön jonkin uuden ominaisuuden laitteessa tai tarjolle tulee pelissä jotakin ostettavaa.

Tässä video vanhemmille, miten yllättävät pelilaskut voi välttää.

Joulu on antamisen ja vastaanottamisen juhlaa, lämmintä joulumieltä ja myös kassakoneen piipitystä. Jouluna ihmiset puhuvat haaveistaan ja suunnittelevat jouluostoksiaan, niin myös lapset ja oppilaat koulussa ja päivähoidossa. Toisille joulu voi olla myös pettymysten aikaa, pukki tuo jotain muuta kuin toivoi tai ei tuo samaa kuin muillekin.

Miten kasvattaja voi koulussa tai päivähoidossa lähestyä joulun kuluttamiseen liittyviä asioita? Hyvä perinteinen tapa on nostaa esiin aineettomat lahjat ja itse tekeminen sekä yhdessä olemisen tärkeys. Varhaiskasvatuksessa ja alaluokilla ne ovat hyvä tapa puhua joulusta. Kulutustottumukset opitaan jo ennen kymmentä ikävuotta, joten maaperä kestävien joulunviettotapojen korostamiseen on mitä parhain.

Toisaalta, alle kouluikäiset ovat massiivisen lelu- ja tavaramainonnan ympäröiminä. Siihen liittyy vahva usko joulupukkiin, joten lahjojen hinta ei tuo rajoitteita haaveille. Aikuisen tärkein tehtävä on vähentää lapsen lahja-ahdistusta ja aattoillan pettymyksiä. Lasta voi vahvistaa juttelemalla lapsen kanssa siitä, miksi juuri jokin tietty lahja on hänelle tärkeä, mitä hän tekisi sillä ja kenen kanssa. Keskusteluissa lasta kannattaa johdatella pohtimaan lahjoilla tehtäviä asioita ja niiden tuottamaan riemua lahjojen määrän sijaan.

Päiväkodin lelupäivän keskusteluissa aikuisen kannattaa pitää matalaa profiilia, jotta ei huomaamattaan jatka tai toista markkinoijan viestiä. Esimerkiksi kyselemällä, onko toivelistoilla jo joulun hittilelut.

istock_000049812510_mediumJoululahjojen ostaminen on lapsista hauskaa ja kenties ensimmäisiä omia ostokokemuksia. Lasten kanssa kannattaa viimeistään 4.–6. luokilla puhua ostamisesta ja rahankäytöstä. Siihen sisältyy rahan turvallinen säilyttäminen ja myös kuluttajakaupan perussääntöjä, esimerkiksi:

  • kauppa on sopimus, jota ei voi noin vain purkaa
  • että alaikäisenä ei voi tehdä taskurahoja suuremmalla määrällä ostoksia ilman vanhempien lupaa – edes joululahjaksi

Yläkoulu-ikäisille voi jo opettaa kuluttajakaupan pelisäännöt. Lahjan vaihtaminen ja palauttaminen ovat yksi keskeisimmistä asioista, joista kannattaa puhua.

Tässä vaiheessa on myös hyvä puhua rahankäytöstä ja siitä miten meille usein markkinoidaan osta jouluksi ja maksa joulun jälkeen.

Myös verkkokauppa on nuorille tuttua, joten joululahjojen verkosta ostaminen on teema, joka toimii hyvin oppisisältönä ennen joulua.

Mukavaa joulun odotusta kaikille!

Consumer Classroom -sivustolla on tällä hetkellä käynnissä ”Fiksut energian käyttäjät” -aiheinen koulujen välinen kilpailu. Tule sinäkin mukaan Consumer Classroomiin ja ryhdy kansainväliseen yhteistyöhön muiden EU-maiden kanssa! Ideana on, että koulut kilpailevat energiaan liittyvän projektin parissa. Projekti sopii toteutettavaksi vaikkapa monialaisissa opintokokonaisuuksissa esimerkiksi kieltenopetuksen ja luonnontieteellisten aineiden kesken. Kilpailu on suunnattu perusopetuksen yläluokille ja toiselle asteelle. Palkintona on Brysselin matka. Lisätietoa löytyy Consumer Classroom -sivustolla. Olkaapa kuulolla!

Consumer Classroom -projekti kerää jatkuvasti EU:n laajuista tietopankkia kuluttajatietojen ja -taitojen opetukseen ja opetuksen kehittämiseen. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on vuoden 2015 alusta ollut hankkeessa kansallisena partnerina. Consumer Classroom on luotu opettajien yhteisösivustoksi ja sillä on kieliversiot kaikille jäsenmaille. Se on mielenkiintoinen tietopankki, josta löytyy eri maiden kuluttajakasvatuksen aineistoja.launchisc_fin

Sivuille voi rekisteröityä käyttäjäksi ja ladata myös omaa ei-kaupallista aineistoa opettajien käyttöön. Eri toimijat voivat yhteiseurooppalaisen pohjan ja toimintamallin mukaan osallistua kattavan materiaalisivuston luomiseen kuluttajakasvattajille.

Sivustolle on kehitetty interaktiivisia työvälineitä ja tavoitteena on, että opettajat ja asiantuntijat pääsevät keskustelemaan ja kehittämään opetusta yhdessä. Interaktiivinen Consumer Classroom tarjoaa kouluille ja opettajille monipuolisia materiaaleja kuluttajakasvatukseen eri teemoista, työkalusovelluksen tuntisuunnitelmien tekoon sekä mahdollisuuden kansainväliseen yhteistyöhön muiden hankkeessa mukana olevien maiden kanssa.

Tunteet saavat meidät toimimaan ei-rationaalisesti. Tai oikeastaan kyse on silloin siitä, ettemme osaa tunnistaa ja nimetä tunteitamme. Lapsuudessa ja nuoruudessa opimme tavan reagoida, kokea, tuntea ja käyttäytyä. Kun lapsuudesta tuttu tuntemus tulee vastaan, alamme toimia tiedostamatta lapsuudessa opittujen selviytymismallien mukaisesti.

Tunteet eivät ole varsinainen ongelma, vaan se, miten lapsen kaltaisesti myös aikuisena toimimme. Se voi järjellä ajateltuna olla erikoista, valitsemme helpon ratkaisun, tunteisiin vetoaminen vaikuttaa ja muiden ihmisten valinnat ohjaavat meitä. Ostamme jouluksi, maksamme juhannuksena tai uskomme ihovoiteen nuorentavaan voimaan.Print

Lapsenomaiset selviytymiskeinot voivat olla aikuisiällä haitallisia ja toimia itseämme vastaan. Ei siis ole yhdentekevää arjen taitojenkaan kannalta millaiset tunnetaidot lapselle kehittyvät.

Lapsuudessa syntyvät mielen mallit siitä, miten jokin asia tehdään. Nämä mallit käynnistyvät, kun olemme vastaavassa tilanteessa. Erityisesti tunteisiin liittyvät toimintamallit tulevat usein lapsuudesta.

Kulutus ja tunteet ovat vahvasti yhteydessä. Meille kaikille on varmaan tuttua sisäinen puhe, jossa käymme dialogia itsemme kanssa. ”ostaisinko?”, ”et ole ansainnut”, ”et saa haluta”, ”sinulla ei ole varaa”, ”kaikilla naapureillakin on”. Silloin kun puheesi on sinä-muodossa puhuttelevaa, on se niitä asioita, joita kasvattajasi ovat sinulle opettaneet.

Mitä opetamme tuntemaan?

Aikaisemmat kokemukset vaikuttavat siihen, miten reagoimme ja koemme tunteita. Tunteet taas kertovat tarpeistamme ja miten ne tyydyttyvät. Jos emme osaa tulkita tunteitamme, saatamme toimia itsemme kannalta haitallisella tavalla. Siksi on tärkeää oppia jo varhain tunnistamaan ja nimeämään niitä. Kun tarpeemme tyydyttyvät, koemme positiivisia tunteita kuten levollisuutta, iloa ja innostusta.

Lasten kanssa kannattaa tutkiskella fysiologisia tarpeita, kuten lepoa ja ravintoa. Voimme pohtia miten pitkä nälän tunne voi johtaa siihen, että syö liikaa. Vaikeampaa on ymmärtää emotionaalisten tarpeiden ja tunteidemme yhteyttä, mutta niitäkin voi alkaa harjoitella.

Lasten kanssa voi keskustella millä tavalla tarpeet ja halut ovat eri asioita. Me emme aina tarvitse sitä mitä haluamme. Tarpeiden tyydytys johtaa onnellisuuteen. Halujemme tyydytys tuottaa mielihyvää. On tärkeää oppia erottamaan nämä kaksi toisistaan. Kulutus tuottaa yleensä mielihyvää, se on hetkellistä halun tyydyttämistä. Ohimenevänä hyvänolon tunteena se ei kestä pitkään. Makean syöminen on siitä hyvä esimerkki.

Monet asiat tuottavat mielihyvää. Lapsen kanssa voi jutella siitä, miten herkut tai pelaaminen tuottavat mielihyvää. Emme kuitenkaan tarvitse niitä välttämättä, saatammekin tarvita syliä ja huomiota. Siinä, että lapsi tavoittelee mielihyvää, ei kuitenkaan ole mitään väärää. Todellisia lapsen tarpeita tyydyttää usein aineettomat yhdessä tekemiseen liittyvät asiat. Näitä varten ei tarvitse kuluttaa ja ostaa uutta.

Kun haluan, mitä tarvitsen?

Lapsen kanssa voi ottaa puheeksi, miten haluamme asioita, joita meillä ei juuri nyt ole. Pahinta on, että kuvittelemme onnellisuutemme olevan kiinni siitä, saammeko haluamamme vai emme. Kun aikuisena haluamme uuden auton, tarvitsemmekin ehkä arvostusta. Haluamme matkalle, mutta saatamme tarvita lepoa jne. Kun lapsi haluaa uutta lelua, hän saattaa kaivata leikkiseuraa. Lapsen halutessa karkkia, hän saattaakin tarvita rakkautta ja huomiota.

Jos emme opi jo varhain tunnistamaan tunteitamme ja tarpeitamme vaan opimme tukahduttamaan ne, meille syntyy haitallisia käyttäytymismalleja, selviytymiskeinoja, joita on viime aikoina käsitelty behavioural economics –ajattelussa (käyttäytymisen taloustiede).

Kuluttajakasvatuksessa tulee vahvasti esiin lapsen arjessa olevat erilaiset haluamiset. Lapset kohtaavat myös paljon lastenkulttuuriin kietoutunutta kaupallista vaikuttamista.

Lasten haluamisia ja pyrkimystä mielihyvään ei pidä väheksyä tai lakaista maton alle. On mentävä pintaa syvemmälle, lapsen ilmaisuun on kätkettynä paljon luonnollisia tarpeita, joita ei tunne-elämän kehittymisen kannalta pidä ohittaa. Lasta voi ohjata

  • hyväksymään tunteensa
  • antamaan niille nimiä
  • opettaa, että ikävä tunnekaan ei ole ”vaarallinen”, sillä se menee ohi

Aikuisen tulee vastata lapsen tarpeisiin – fyysisten tarpeiden tyydyttämisen ohella läsnäolo, yhdessä tekeminen ja leikit ovat keinoja siihen.

Kuluttajakasvatuksessa voimme käsitellä tunteita, olla läsnä, auttaa lasta kehittämään itselleen sisäistä puhetta, joka kertoo halujen sijaan omat sen hetkiset tarpeet.