Archives For Laaja-alainen osaaminen

Älylaitteet valtaavat markkinat laite laitteelta. Mitkä tahansa kodin esineet voivat olla verkkoon kytkettyjä älylaitteita, niin kodinkoneet kuin lelut, lattiat ja sängyt. Samalla kun ostat laitteen, ostat myös palvelun. Älykodin laitteiden ja palveluiden taustalla on kasa sopimuksia. Kuten palvelut, myös sopimukset ovat pääasiassa verkossa.

Ennen sopimuksen hyväksymistä kuluttajalla on vapaus valita ja kilpailuttaa palveluita. Kuluttajan vapaus valita erilaisten laitteiden ja palveluiden kirjosta on kuitenkin näennäinen, jos tarjolla on ainoastaan älylaitteita. Lopulta tulemme siihen, ettei kuluttajalla ole muuta vaihtoehtoa kuin ostaa älylaite, joka on kytketty internetiin.

Sopiminen uudenlaisena kotitaloustaitona
Kodin älylaitteet eivät ole henkilökohtaisia samalla tavalla kuin älypuhelin. Älyjääkaapit, älypesukoneet ja muut älylaitteet hankitaan usein kodin yhteiskäyttöä varten. Asukkaiden tulee päästä sopuun siitä, kenen kanssa ja millaisin käyttöehdoin yhteiset sopimukset solmitaan.

Älylaitteet voidaan hankkia yksittäin tai pakettina, joka sisältää useampia laitteita ja palveluita. Ennen sopimuksen hyväksymistä on hyvä selvittää uuden palvelun yhteensopivuus muiden kodin laitteiden kanssa.

Valintojen tekeminen ja sopimusviidakon hallinta on osa arjen hallintaa. Kuluttaja on seuraavien kysymysten äärellä:

  • Mitä tarvitsen aktiiviseen käyttöön?
  • Mistä kaikesta kannattaa sopia?
  • Minkä suuruinen on kuukausibudjettini?
  • Mihin kaikkeen on varaa?
  • Mitä seurauksia on sillä, jos päivittäiseen elämään vaikuttava palvelu lakkaa yllättäen toimimasta?

Tarvitseeko kuluttaja avukseen sopimusavustajan?
Sopimus on sitoumus käyttöehdoista. Tiedosta ensin omat tarpeesi ja käyttötapasi ja vasta sen jälkeen voit aidosti arvioida sopiiko älylaite ja palvelu sinulle.

Yksi keskeinen asia sopimuksessa ovat palvelun hinta ja maksamisen ehdot. Sopimuksen seurauksena tulee lasku perässä tai maksu veloitetaan välittömästi.

Palveluiden käytöstä ei välttämättä veloiteta rahaa, vaan myös data voi olla vaihdon väline. Sopimuksissa pitäisi olla maininta siitä, jos älylaite kerää käyttötietoja, joita valmistaja hyödyntää jatkossa analytiikassa ja markkinoinnissa. Kerätyn datan avulla valmistajat voivat tehdä yksilöllisempiä ja paremmin kuluttajan tarpeita vastaavia laitteita.

Vakioidun tuotteen sopimus on sama kaikille. Personoitujen, jatkuvasti muuntuvien palveluiden sopimukset ovat monimutkaisempia, kuten jääkaapin, joka tuntee ruokailutottumuksesi.

Kuluttajan kannattaa katsoa sopimuksesta, kenellä on vastuu tietoturvasta ja palvelun päivityksistä. Näillä on vaikutusta laitteen turvallisuuteen. Kuluttajan on myös tärkeä ottaa selvää miten, milloin ja millä hinnalla sopimus on mahdollista irtisanoa ja palvelu vaihtaa toiseen. Määräaikaisessa sopimuksessa on omat erityispiirteensä. Määräaikaista sopimusta ei voi muuttaa eikä irtisanoa sen voimassa ollessa.

Kuluttajalla tulee olla taito tulkita sopimusehtoja. Sopimusten lukutaitoa on mahdollista sisällyttää koulun opetukseen (esim. laaja-alaisen osaamisen arjen taitojen kokonaisuudessa L3) tai sitä voi oppia huoltajilta. Monimutkaisten sopimusten kanssa niin nuoret kuin kokeneemmatkin kuluttajat saattavat tarvita ulkopuolista apua. Kaikilla apua ei löydy lähipiiristä – voisiko sopimusavustaja olla tulevaisuuden ammatti?

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on yhteistyössä Opetushallituksen kanssa laatinut Edu.fi-sivustolle aineiston, josta saa ideoita kuluttajaosaamisen syventämiseen kotitalousopetuksessa. Lisäksi tukiaineisto tarjoaa käytännön ehdotuksia ja esimerkkejä kotitalouden kolmen sisältöalueen integroimiseksi ja osaamisen syventämiseksi.

Aineiston tarkoitus on tukea kotitalouden paikallista opetussuunnitelmatyötä ja opettajien oman opetuksen suunnittelua erityisesti kuluttajataitoihin liittyvien tavoitteiden ja ”kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa” -sisältöalueen osalta.

Tukimateriaalin kantava ajatus on, että kuluttajuus on mukana kotitalousopetuksen jokaisella oppitunnilla. Kotitalouden kuluttajakasvatuksen kokonaisuus muodostuu eheäksi, kun sitä toteutetaan yhdistettynä kahteen muuhun kotitalouden sisältöalueeseen.

Aineiston yhtenä näkökulmana on kotitalouden kuluttajaosaamisen kehittyminen ikäkausittain. Aineistossa esiteltyä kehystä voi käyttää kuluttajakasvatuksen oppimisjatkumon suunnitteluun eri vuosiluokille.

OPS 2016 tarjoaa mahdollisuuksia kuluttajakasvatukseen monessa yhteydessä. Suunnittelu lähtee tavoitteita tukevasta sisältöjen valinnasta sekä oppilaiden mielekkäiksi kokemista aihepiireistä. Arkielämään liittyviä sisältöjä käytetään oppimisen työkaluina. Uudessa tukiaineistossa esitellään kuluttajakasvatuksen yhtymäkohdat eri oppiaineisiin ja laaja-alaiseen osaamiseen – taulukkoon on koottuna esimerkkejä, teemoja ja vinkkejä monialaisten oppimistehtävien ja kokonaisuuksien suunnitteluun.

Tutustu aineistoon

Peruskoululla on kasvatus- ja opetustehtävä, jonka tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista sellaisia aikuisia, joilla on hyvät käytöstavat, terve itsetunto ja vastuullinen asenne yhteiskuntaa kohtaan. Miten näihin tavoitteisiin päästään, jos kotikasvatuksella ja koulukasvatuksella on kovinkin erilaiset tavoitteet ja yhteistä kosketuspintaa esimerkiksi arjen hyvinvointiin ja kuluttajuuteen on vähän? Continue Reading…

Kilpailu- ja kuluttajaviraston opettajien materiaalisivut tarjoavat nyt uusien perusopetuksen opetussuunnitelmien mukaista tietoa laaja-alaisen osaamisen ja eri oppiaineiden kuluttajakasvatuksen sisältöalueilta. Uudistetuilta KKV:n opettajasivuilta löytyy materiaalia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön kuluttaja- ja taloustaitojen opettamisen osalta sekä oppimistehtäviä ja videoita eri aihealueista. Continue Reading…

Perusopetuksen uusissa perusteissa Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot” on yksi seitsemästä laaja-alaisen osaamisen kokonaisuudesta. Sen tavoitteiden kautta kuluttaja-asioita opitaan alakoulusta alkaen. ”Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot”kokonaisuus sisältää kuluttaja- ja taloustaitoja. Oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan: omasta taloudesta huolehtimista ja talouden suunnittelua sekä oman arjen hallintaa. Koulussa keskustellaan kestävistä kulutustottumuksista, tulevaisuudesta, tarkastellaan mainosviestintää ja median vaikutuksia sekä pohditaan omaa rahankäytön suunnittelua. Opetukseen kuuluu myös, että opitaan ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä sekä harjoitellaan päätöksentekoa. Opetuksen tarpeisiin KKV on tuottanut opetusvideoita aiheista:

  • ”Kuluttajan oikeudet ja vastuu”
  • ”Mitä sopimuksella sovitaan?”
  • ”Vältä maksuhäiriötä!”

Nämä edellä mainitut videot on tarkoitettu kuluttajataitojen opettelun tueksi eri oppiaineissa. Videot löytyvät KKV:n Youtube –kanavasta. Videoiden oheen on tuotettu myös oppimistehtäviä opettajalle KKV oppimateriaalit -sivuille.

Lue lisää laaja-alaisesta osaamisesta opetussuunnitelman perusteista s. 17

Seuraavissa kirjoituksissa pohditaan tarkemmin toista laaja-alaisen osaamisen kokonaisuutta ”Monilukutaitoa” kaupallisen median tajun kehittäjänä.