Archives For Mediataidot

”Kun sometähti esittelee uutta laukkuaan, nuori haluaa herkästi samanlaisen – Lapsia pitäisi opettaa tulkitsemaan mainontaa, tutkija sanoo”. Näin Helsingin Sanomissa todettiin 1.8.

Koulujen tieto- ja viestintäteknologista (opetussuunnitelmassa TVT) osaamista kehitetään neljällä pääalueella:

  • Oppilaita ohjataan ymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön TVT-taitoja omien tuotosten laadinnassa.
  • Oppilaita opastetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti.
  • Oppilaita opetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä.
  • Oppilaat saavat kokemuksia mediasta ja harjoittelevat TVT:n käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vilisevät tietotekniikkaan liittyviä osaamisvaateita, kun samaan aikaan pyritään monilukutaitoon ja kriittiseen tiedonhallintaan. Näitä molempia taitoja edistetään kuluttajakasvatuksessa. Mainosten tunnistamisen ja tulkinnan taitoon, jota HS:n artikkelissakin painotetaan, päästään parhaiten, kun käytetään verkkosivuja, sovelluksia ja teknisiä laitteita samalla kun perehdytään niiden taustalla oleviin tahoihin ja tarkoitusperiin.

Kun oppilaat laativat omia sisältöjään, voidaan sen yhteydessä pohtia tubettajien videoiden vaikuttimia ja tuote-esittelyjä. Hyvä tehtävä esimerkiksi yrittäjäkasvatukseen voisi olla sellainen, että puolet luokasta on tuotesuunnittelijoita ja puolet tubettajia. Yhteistyössä voi syntyä hauskoja videoita.

Erityisen tärkeää on kaupallisen viestinnän muotojen käsittely, kun oppilaita opetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä. Mikäli lähdekriittisyys jätetään huomioimatta tiedonhankinnassa, saattaa opetus palvella mainostajien kaupallisia tarkoitusperiä.

Verkossa olevilla palveluilla on hintansa
Kun oppilaita ohjataan ymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita, on tarpeen esitellä myös esimerkiksi miksi maksuttomat sovellukset ovat ilmaisia. Käyttäjä voi nostaa tuottajan huomionarvoa verkossa katselukerroilla, suosituksilla jne., jotka kasvattavat palveluntuottajan vaikuttavuutta ja arvoa. Näin huomio, vaikutus, kuuluisuus ja maine ovat  rahan vaihdantaan verrattavia maksutapoja. Lisäksi käyttäjä voi maksaa tuotteen joko kokonaan tai osittain antamalla tietoja itsestään. Tiedoista on tullut maksuväline, mikä palvelujen käyttäjien on hyvä ymmärtää.

Opetuksessa oppilaat harjoittelevat vuorovaikutusta ja verkostoitumista käyttämällä tieto- ja viestintätekniikkaa. Ryhmään kuulumisen ja sosiaalisen paineen vaikutuksia voisi oppia myös TVT:n yhteydessä. Opetuksessa voi hyvin käsitellä, miten markkinoijat hyödyntävät joukkoon kuulumisen painetta käyttämällä apuna ihmisten verkkoon jättämiä jälkiä ja algoritmeja, joiden avulla markkinointia kohdistetaan tehokkaasti. Tähän kudelmaan kietoutuvat sulavasti myös palkatut bloggaajat, vloggaajat sekä nuorten käyttämät sosiaalisen median yhteisöt.

Pelkät hyvät tietotekniset taidot eivät riitä
Norjalaisen tutkimuksen mukaan runsas selfieiden ottaminen sekä bloggarien seuraaminen vaikuttavat paljon haavoittuvuuteen ja ylikuluttamiseen, koska aktiivinen digitaalisten laitteiden käyttö lisää markkinoinnin kohteeksi joutumista. Ylikuluttamista ja haavoittuvuutta lisäävät myös nuorten hyvät digitaaliset taidot.

Kun TVT-opetusta suunnitellaan kouluissa, kannattaa pohtia ainakin seuraavia asioita:

  • Nettisurffaamisen digitaaliset jäljet. Lisäävätkö tiedonhankinnan tehtävät kaupallista painetta sekä haavoittuvuuden ja ylikuluttamisen riskiä?
  • Miten koulussa huolehditaan omien tietojen suojaamisesta?
  • Miten puhutaan kaupallisuudesta TVT–opetuksen yhteydessä?

KKV:n verkkosivuilla tietoa opetukseen.

”Opetuksessa voidaan käyttää samoja keinoja kuin mainonnassa ja herätellä lapsia ja nuoria näin tunnistamaan heihin kohdistuva kaupallinen vaikuttaminen. Suurin vastuu lepää kuitenkin yrityksillä, joiden tulee tehdä tunnistettavaa mainontaa myös verkossa. Tunnistamisen vaatimus korostuu, kun kohderyhmänä ovat lapset tai nuoret”, kirjoittaa kuluttaja-asiamies uusimmassa blogissaan. Kirjoitus pohjautuu tuoreisiin tutkimustuloksiin.

Tavat, tottumukset ja käsitykset syntyvät kaikkialla, muuallakin kuin koulussa tai kotona. Lapsi oppii kokemusten ja mallien kautta. Tärkeintä on ohjata ja auttaa lasta hahmottamaan ympäristöään. Mitä lapselle voi opettaa, millaisilla keskusteluilla, leikeillä ja toiminnalla lapsi saa käsitystä kaupallisesta viestinnästä?

Tutkitaan todellisen ja kuvitteellisen eroja

Alle koulu-ikäisen lapsen kanssa havainnoidaan ja nimetään ympäristöä. Median parissa aikuinen voi lapselle osoittaa: ”Tässä on mainos”. Lapsen kohdatessa mainontaa, aikuisen läsnäolo ja keskustelu lapsen kanssa on tärkeää. Lapsen voi osallistaa ostopäätöksiin ja pohtia yhdessä kulutustottumuksia. Jo alle kouluikäiselle kannattaa tuoda esiin tosiasiana, ettei ole mahdollista ostaa kaikkea mitä mainostetaan. Aikuisen kannattaa huolella valita millaisia mediasisältöjä lapsen käyttämissä laitteissa on saatavilla.

Tarkastellaan ja tunnistetaan mainoksia

Esi- ja alakoululainen harjoittelee median käyttöä. Hän tarvitsee median käytössään neuvoja, pelisääntöjä ja teknisiä suojauksia. Lasta voi mainosten nimeämisen lisäksi ohjata tarkastelemaan ja tunnistamaan erityyppisiä mainoksia. Tässä vaiheessa lapsi alkaa ymmärtää, että mainonnan tarkoitus on herättää ostohaluja. Aikuinen voi auttaa lasta muodostamaan kokonaiskäsitystä omasta mediaympäristöstään. Lapsi tarvitsee ohjausta mediasisältöjen valinnassa.

Otetaan selvää ja ihmetellään Poika ja luottokortti

Kymmenen ja kahdentoista ikävuoden vaiheilla lapsi on jo itsenäinen median käyttäjä. Nyt harjoitellaan mainonnan lukutaitoa, tarkastellaan niitä eri muodoissa ja medioissa. Leikkimielellä voi myös lukea ja tulkita sopimustekstejä ja ”pieniä pränttejä”. Todellista ymmärtämistä ei vielä voi lapselta edellyttää. On kuitenkin hyvä puhua sopimuksen merkityksestä. Perheen rahankäytön pelisäännöistä sovitaan ja kerrotaan lapselle, ettei alaikäisenä voi tehdä sopimuksia.

Kannattaa seurata lapsen tapoja ja tottumuksia sekä sitä, miten lapsi itse ymmärtää kaupallisen ympäristönsä. Aikuinen asettaa teknisiä suojauksia, opastaa tietosuojassa ja harjaannuttaa lasta selviytymään arjessa.

Arvioidaan omaa ostopolkua ja tutkitaan mainonnan keinoja

Nuorta ohjataan tunnistamaan ja arvioimaan omaa ostopolkuaan. Kansalais- ja mediataidot kehittyvät, nyt viimeistään on osattava itsenäisesti turvata omat henkilökohtaiset tietonsa verkossa. Hyvällä ohjauksella nuoret havaitsevat helposti, miten heidän oma toimintansa verkossa vaikuttaa esimerkiksi heihin kohdennettuna mainontana. Sosiaalisen median mainosmaailmassa jaetaan mainostajien viestejä ja annetaan yrityksille tietoa itsestä ja omista kulutustottumuksista. Tärkeää on tunnistaa ja erottaa omat tarpeensa ja halunsa mainostulvan keskellä. Nuoren kanssa kannattaa pohtia, mitä itselle tarkoittaa joukkoon kuulumisen paine.

Lisätietoa:
Mainonnan lukutaidon kehittäminen ikäkausittain: Lasten ja nuorten kuluttajataidot –opetuksen tavoitteita
Taustatietoa kaupallisesta viestinnästä: Tietoa kaupallisen viestinnän ilmiöistä
Euroopan komission teettämä tutkimus: Study on the impact of marketing through social media, online games and mobile applications on children’s behavior

Sosiaalisessa mediassa vilisee mainoksia ja siellä julkaistu sisältö on loputon. Miten sosiaalisen median käyttäjät suhtautuvat siellä esiintyviin mainoksiin? Vaikuttaako sosiaalisen median sisältö käyttäjien kulutukseen tai kulutustottumuksiin? Miten sosiaalisen median eri kanavat eroavat toisistaan mainospaikkana? Onko sosiaalisella medialla ja kulutuksella vaikutuksia toisiinsa?

Nämä kysymykset askarruttivat minua sosiologian yliopisto-opintojeni loppupuolella niin paljon, että päädyin tekemään pro gradu-tutkimukseni aiheesta. Kiinnostuin aiheesta alati kasvavan ja monipuolistuvan sosiaalisen median myötä. Kiinnostukseni kulutusta ja kuluttajuutta kohtaan nostatti idean siitä, että yhdistäisin teemat tutkimuksessani. Halusin saada tietoa erityisesti nuorten aikuisten käyttäytymisestä somessa ja sen ulkopuolella kuluttajina. Ikäryhmäksi tarkentui lopulta 18–22-vuotiaat nuoret aikuiset ja heidän mietteisiin pääsin käsiksi ryhmähaastattelujen avulla.

Untitled design(1)Sosiaalisen median ollessa laaja kenttä sovelluksia, rajasin tutkimukseni koskemaan kuvapalvelusovellus Instagramia. Instagram toimii sovelluksena kuvilla ja videoilla, joita sovelluksen käyttäjät lisäävät omille tileilleen. Instagramissa käyttäjät seuraavat ja hakevat paljon kuvista erityisesti inspiraatiosisältöä. Instagram eroaa inspiraatiosisällön vuoksi muista sosiaalisen median kanavista mainospaikkana, sillä sovelluksessa kuluttajatottumuksiin voidaan vaikuttaa pelkillä kuvilla ja ilmiöillä.

Haastattelemani nuoret aikuiset suhtautuvat mainoksiin eri tavoin. Mainoksien ei nähdä vaikuttavan omaan kulutuskäyttäytymiseen suoraan eikä mainoksista sen kummemmin tykätä. Kun mainokset eivät estä sovelluksen käyttöä ja mainokset voi helposti ohittaa selaamalla, suhtaudutaan niihin ymmärtäväisesti. Ryhmähaastatteluissa nousi esille, että monet kokivat kuitenkin alitajuisesti saavansa mainoksista ja erityisesti inspiraatiosisällöstä vaikutteita ostamiseen. Myös Instagramin muusta kuvavirrasta inspiroiduttiin ja otettiin vinkkejä omaan pukeutumiseen ja kulutukseen. Kuluttamiseen yleisesti vaikutti kuitenkin omat henkilökohtaiset piirteet ja totuttu tapa kuluttaa rahaa. Sosiaalinen media ei siis saanut nuoria aikuisia päättömästi kuluttamaan rahojaan kaikkeen mitä he Instagramissa näkevät.

Sosiaaliseen mediaan on siis hyvä herätä uudenlaisena mainospaikkana, jossa mainonta ja kulutushimojen herättely saattaa tapahtua huomaamatta piilotetusti tai sisältöön upotetusti. Nuorten suhtautuminen mainontaan on melko yksilöllistä, joten ei voida välttämättä vetää johtopäätöksiä siitä, että mainokset tehoaisivat nykynuoriin paremmin kuin aiemmin. Uusiutuvat sosiaalisen median muodot kuitenkin haastavat meitä pysymään muutoksessa mukana ja tarkastelemaan sosiaalisen median alustoja eri näkökulmista, esimerkiksi juurikin uudenlaisena mainoskenttänä.

Aiheeseen voi perehtyä lisää Kilpailu- ja kuluttajaviraston nettisivuille opettajille kootussa tausta-aineistossa

Kirjoittaja työskentelee korkeakouluharjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa kesällä 2016.

Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijat: Ajatuksia lapsista ja kuluttamisesta

Vierailimme Espoossa Kaarnapurren päiväkodissa haastattelemassa lapsia logojen tuntemuksesta. Haastattelimme viittä eri-ikäistä lasta ja näytimme heille 18 eri logoa: automerkkejä, suomalaisia yrityksiä, ruokapaikkoja sekä kauppoja.

Lapsille suunnattu markkinointi on kasvanut ja kasvaa edelleen. Lapset näkevät mainontaa ympärillään joka päivä: televisiossa, kaduilla, lehdissä ja internetissä. Jo pienetkin lapset tunnistavat valtavia määriä brändejä ja logoja. Tästä kiinnostuneina halusimme ottaa selvää, miten bränditietoisuus näkyy 3-6-vuotiailla lapsilla.

Tarkoituksenamme oli valita logoja, jotka ovat tutumpia aikuisille kuin lapsille, ja tarkastella näin ollen kuinka tunnistettavia lapsille ovat tuotemerkit, joiden kuluttajia he eivät itse varsinaisesti ole.

Ennen haastatelua oletimme, että lapset olisivat tunnistaneet lähestulkoon kaikki logot mitä valitsimme, mutta todellisuudessa he tunnistivat noin puolet niistä. Tämä yllätti meidät positiivisesti.

Alan opiskelijoina koemme huolenaiheena kilpailuasetelman, jota lasten bränditietoisuus ruokkii. Kokemus itsestä muita huonompana on haitaksi terveen itsetunnon kehitykselle ja sosiaalisten suhteiden synnylle.

Miten kasvattaja voi vaikuttaa lapsen kuluttajuuteen ja siihen, miten lapsi kokee mainonnan?

Kysyimme tätä Kaarnapurren lastentarhanopettajalta Taija Levolta, joka kertoi päiväkodin henkilökunnan keskustelleen asiasta usein. Isoimpana asiana esille nousi kohtuus, ja miten ottaa se puheeksi vanhempien kanssa. Liiallinen ruutuaika ja esimerkiksi peleihin uppoutuminen voi syödä lapsen luovuutta sekä mielikuvituksellisuutta leikeissä. Toisaalta tabletit tarjoavat uusia mahdollisuuksia päiväkodin arkeen. Taija totesikin, että käyttäisi mielellään tabletteja opetuksessa, jos siihen olisi mahdollisuus.

Koska teknologian tai median käyttöä ei nykypäivänä voi välttää, lapsen lähellä olevat kasvattajat ovat tärkeässä roolissa siinä, että lapselle muodostuisi terve suhde mainontaan.

Kaikkea ei tarvitse saada, vaan lapselle tulee opettaa kohtuullisuutta. Lapset ovat haavoittuvaisia mainonnalle, ja kasvattajan tehtävä on hillitä liiallista markkinoinnin maailmaan uppoutumista. Kasvattajan vastuulla on opettaa lapselle mainonnan, markkinoinnin ja median tulkintaa.

Helsingin Yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, Lastentarhanopettajan koulutus, Varhaiskasvatuksen pedagogiikka KL 2016

Kirjoittajat: Anna Sihvo, Brunella Sandholm, Noora Syrjäläinen, Susanne Sandberg ja Tiiu Seppälä

Oppilaasi liikkuvat verkossa älypuhelimella tai tabletilla ja käyttö monimuotoistuu ja kasvaa koko ajan. Onko käyttäytymisen muutos hallussasi suunnitellessasi monilukutaidon tai oppiaineen opetusta. Miten ohjaat oppilasta tiedonhakuun ja kohtaaman kaupallista viestintää verkossa?

Kilpailu- ja kuluttajaviraston opettajien materiaalisivut tarjoavat nyt uutta tausta-aineistoa opettajille ”Tietoa kaupallisen viestinnän ilmiöistä”-aineistossa käsitellään kaupallista viestintää, markkinointia ja mainontaa monilukutaidon sekä kuluttaja- ja taloustaitojen näkökulmasta.

Sisältö on tarkoitettu eri oppiaineiden opettajille tausta-aineistoksi:

laaja-alainen osaaminen:

  • Monilukutaito
  • Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
  • Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (TVT)”

oppiaineet:

  • Yhteiskuntaoppi
  • Äidinkieli
  • Kuvataide
  • Musiikki
  • Käsityö
  • Kotitalous

Taito- ja taide-aineet ovat keskeisessä asemassa kun opitaan kaupallisten viestien keskellä selviytymistä. Niissä voidaan analysoida eri muodossa olevia kaupallisia viestejä sekä opitaan erilaisia vaikuttamisen keinoja.

Mainonta, viihde, taide, kulttuuri ja harrastukset ovat usein kietoutuneena toisiinsa, joten opetuksessa tiedostetaan myös kaupallisuuteen liittyviä asioita. Oppilaiden kanssa voidaan keskustella, miten omassa toiminnassa on mahdollista hyödyntää markkinoinnin keinoja ja kanavia.

Tietoverkot ja langattomuus, samoin kuin yhteisöllisyys ja sosiaalinen media ovat tulleet jäädäkseen. Hyvä niin, sillä ihminen on enimmäkseen sosiaalinen laumaeläin. Teknologia on vihdoin saatu palvelemaan myös yksilön perustarpeita hänen suhteessaan muihin yksilöihin. Jokaisella on mahdollisuus sosiaalisuuteen haluamallaan tavalla ja määrällä, mutta myös oikeus olla epäsosiaalinen ja halutessaan anonyymi.
SoMe-palveluiden käyttö on koukuttavaa ja yksi käyttötapa johtaa helposti toiseen. Moni on tullut jakaneeksi myös sellaisia asioita, joita myöhemmin katuu. Tehtyä ei kuitenkaan saa tekemättömäksi – tämä pätee erityisesti internetissä.
Seuraavassa on lueteltu asioita, joita kannattaa miettiä, jos ja kun haluaa suojella yksityisyyttään, mutta silti käyttää sosiaalisia verkkopalveluita täysin rinnoin. Continue Reading…

Käytämme teknologiaa, mutta ymmärrämmekö sitä, tiedämmekö mitä se meille maksaa, minne tietomme menevät? Arjen asiat sujuvat teknologian avulla, ostokset, pankki- ja virastopalvelut sekä moni muu asioiminen on siirtynyt osittain tai kokonaan verkkoon. Esimerkiksi reaaliaikaiset reittioppaat, tallentuva verkkokaupan ostoskori ja käyttäjätietojen säilyminen ovat mahdollisia siksi, että tietoja kerätään, tallennetaan ja käytetään hyödyksi palvelujen kehittämisessä. Continue Reading…

Mediataitoviikko on kansallinen mediakasvatuksen teemaviikko. Mediataitoviikon tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten mediataitoja sekä kehittää kasvattajien valmiuksia mediakasvatukseen. Mediataitoviikkoa vietetään 9.-15.2.2015.Lisää mediataitoviikosta voit lukea mediataitokoulu.fi -verkkosivuilta!