Sopiminen pätee myös jakamis- ja kiertotalouteen

Taina —  19.8.2015

Moni opettaja pohtii juuri nyt vuosisuunnittelua tehdessään mitä kaikkea ja miten kuluttajuudesta pitäisi opettaa. Miten ajankohtaisesti järjestää kestävän kulutuksen opetusta niin, että kaikki kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta, ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävyys tulevat huomioon otetuksi.

Odotuksia ja vaateita riittää erityisesti yhteiskuntaopin ja kotitalouden opettajille, koska kuluttaminen käsitteineen ja ilmiöineen muuttuu ja elää koko ajan.

Kaukana ovat ne ajat, jolloin kulutusta käsittelevän opetuksen lähtökohtina oli jätteiden lajittelu, hintavertailut sekä itse tekemisen ja ostamisen eron pohtiminen. Nykyisin tavaroiden ja palveluiden yhteiskäyttö, vaihtaminen, lainaaminen, vuokraaminen, lahjoittaminen ja myyminen ovat yhä useammalle luonteva tapa kuluttaa. Käsitteet ympäristöystävällisyys ja eettisyys ovat saaneet rinnalleen laajemmat käsitteet kiertotalouden ja jakamistalouden. (Jakamistalousblogi)

Nuorille itsepalvelukulttuurissa eläminen on itsestäänselvyys ja sen moninaistuminen jatkuu. Interreilaaja hankkii toiselta kuluttajalta majapaikkansa Airbnb:n tai muun vastaavan palvelun kautta. Kodin sisustuksen voi hankkia verkkohuutokaupasta. Ruokaostokset sujuvat kätevästi sosiaalisessa mediassa toimivissa ruokapiireissä.

Verkko on mahdollistanut kuluttajien omaehtoisen toiminnan kaupallisten palveluiden rinnalle. Liiketoiminta ja kaupallisuus ovat läsnä niin jakamis- kuin kiertotaloudessakin. Ongelmallista se on silloin, kun kaupallisen ja ei-kaupallisen toiminnan raja hämärtyy.

On selvää, että oppitunnilla kuluttajuutta käsiteltäessä on tarpeen pohtia syvemmin sitä, miten käsitys hyödykkeiden tuottamisesta, kuluttamisesta kuin omistamisestakin muuttuu ja on muuttumassa.

Riippumatta siitä, ketkä ovat kaupan osapuolia ja millä tavoin ja missä kauppaa tehdään, nuoria kuluttajia ja tulevia innovatiivisia yrittäjiä on autettava hahmottamaan, mikä on sopimisen merkitys ja mitkä ovat kunkin osapuolen vastuut ja oikeudet. Tämä auttaa reagoimaan tarkoituksenmukaisesti muun muassa erilaisissa virhetilanteissa.

Kuluttajuus on ostamista, myymistä, vaihtamista, vuokraamista. Tässä toiminnassa on ”elinkaari”, jossa kuluttajana pitää osata toimia:

  • mainonnan tulkinta, tarpeen syntyminen
  • tiedon hankinta
  • kauppakumppanin tunnistaminen, tuotteen tai palvelun tuottaja, valmistaja, välittäjä tai vertaiskauppias
  • sopimuksen tekeminen
  • maksaminen eri muotoineen
  • mahdolliset peruutukset ja virheestä valittamiset
  • tuotteen tai palvelun käyttäminen
  • kierrätys, hävittäminen