By Tuotanto ja kuluttaminen kytkeytyvät toisiinsa. Sellaista ei kannata valmistaa, mitä ei tarvita. Hyllyihin jäävät tuotteet ovat tappio kaikille. Jokainen kulutusvalinta on pyyntö: ”Vähän lisää tätä, kiitos!” Ja jokainen hyllyyn jäävä tuote viestii siitä, että vähän vähemmän näitä, kiitos.
Tutkimme kulutuskäyttäytymisen muutosta koko Suomen väestöön yleistettävissä olevalla aineistolla. Laadullinen tutkimusaineistomme koostui 45 haastattelusta ja määrällinen 1023 kyselylomakevastauksesta.
Kuluttaminen polarisoituu. Kuluttaja on tyytyväinen joko edullisiin löytöihin tai vastuullisiin valintoihin. Keskihintaiselle tuotteelle, jolta puuttuu vastuullisuuden lupaus, on todennäköisesti tulevaisuudessa yhä vähemmän kysyntää.
Tuotteilla ei ole oikeita hintoja. Esimerkiksi roskaruoan kustannuksia maksetaan terveyssektorilla. Epätaloudellisen talouden torjuminen lisää painetta poliittiselle ohjaukselle. Tuotteiden tuottamisesta ja kuluttamisesta johtuvat ulkoisvaikutukset sisällytetään tulevaisuudessa tuotteiden hintoihin nykyistä kattavammin esimerkiksi vero-ohjauksen avulla.
Halvan hinnan merkitys kulutusvalinnassa kyseenalaistuu yhä useammin. ”Olen viime aikoina alkanut huolestua kuluttamisen eettisyydestä” toteaa yksi haastattelemistamme suomalaisista. Arvojen mukaisuutta osoittaa se, että suurituloiset voivat olla joko itsekeskeisiä tai vastuullisia kuluttajia.
Menestyvimmät tuotteet ja palvelut vetoavat useaan arvonäkökulmaan yhtä aikaa. Oman edun ja yhteisen hyvän yhdistämispyrkimykset jo tuotesuunnittelussa lisäävät tuotteen tai palvelun vetovoimaisuutta.
Parhaimmillaan vastuullisuus on sitä, että kaikki voittavat. Tuotteessa tai palvelussa yhdistyvät hyödyt käyttäjälle, yrityksen omistajille ja sen työntekijöille, yhteiskunnalle sekä koko ihmiskunnan yhteiselle tulevaisuudelle maapallolla, jonka luonnonvarat ja päästöjen sitomiskyky ovat rajalliset. Muodostuu vahvaa ja jaettua arvoa, joka on vastaansanomattoman vakuuttavaa.
Tutustu tutkimukseemme tarkemmin: Salonen, A., Danielsson, J. Fredriksson, L., Järvinen, S., Korteniemi, P., Soininen, H. & Toivola, T. (2015). Seuraamustietoinen kuluttaminen arvoteoreettisessa tarkastelussa. Kulutustutkimus.Nyt 9(1), 3-29.
Kirjoittaja
Dosentti Arto O. Salonen on kestävän hyvinvoinnin ja oppimisen asiantuntija. Hänen tutkimusalueenaan on ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten intressien yhteensovittaminen erilaisissa alueellisissa ja ajallisissa konteksteissa. Salosen oma blogi löytyy osoitteesta www.artosalonen.com
Kulma 
Onko tarpeen lisätä länsimaiseen kulutukseen tuotteiden, tavaroiden, palveluiden jne.
MÄÄRÄÄ? Meillä nk. sivistysmaissa kaikkea on määrällisesti tarpeeksi; voisimmeko siis panostaa vaikkapa laatuun tai lisätä apuamme niille maille, joilla ei ole riittävästi. Näin varmaankin säästäisimme myös luonnonvarojamme ja vähentäisimme saastumista. Kuullostaa jotenkin äärettömän typerältä tuon kasvu-mantran hokeminen alaa kuin alaa koskien – myös omalta hallitukseltamme.
TykkääTykkää
Samoilla linjoilla Brantin kanssa. Ihmisenä olemisen kaventuminen kuluttajuudeksi kaventaa helposti kokemusmaailmaamme ja latistaa elämän rikkautta. Pitäisi ehkä voimallisemmin kysyä mitä oikeasti tarvitaan enemmän ja mitä vähemmän hyvän elämän elämiseksi? Mutta jokainen meistä kuitenkin kaupassa käy. Että siinä mielessä kuluttajuus on osa meitä. Pitäisikö kaupassa käynnissä tavoitella sitten sitä, että valinnoillaan asettuisi osaksi ratkaisuja ongelmien vahvistamisen sijasta? Silloin voisi ehkä katsoa itseä peilistä vähän ylpeämpänä?
TykkääTykkää